• Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2019

Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2019

Toimintavuonna 2019 tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka Suomi aikanaan ratifioi ensimmäisten joukoissa.

Lapsen oikeudet olivat vahvasti agendalla koko vuoden keskusliiton toiminnassa. Lapsen oikeuksien viikkoa valmisteli laaja yhteistyöverkosto läpi vuoden. Viikko huipentui siihen, että lapset valtasivat valtioneuvoston, ja viikon tunnettuutta lisättiin myös somekampanjalla. Saimme myös tarjota eduskunnassa Lapsen oikeuksien juhlakahvit kansanedustajille.

Lapsen oikeuksien sopimuksen yksi keskeinen periaate on lasten ja nuorten osallisuuden toteutumisesta huolehtiminen ja sen vahvistaminen. Lasten ja nuorten ääni nousi hyvin esille vuoden mittaan mm. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® ja Lasten suojelun kesäpäivillä. Lisäksi nuoret olivat pääosassa toimitettaessa kirjaa Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta.

Keskusliitto valmisteli oman osallisuusstrategiansa, jolla pyrimme vahvistamaan osallisuuden toteutumista kaikessa työssämme. Osallistuimme myös oikeusministeriön vetämään lapsen osallisuustyökalun implementointiin. Lapsen oikeuksien näkökulmasta lapsi- ja perhejärjestöjen aloitteesta käynnistetty lapsistrategiatyö (minedu.fi) rakentaa onnistuessaan hyvää pohjaa pitkäjänteiselle lapsimyönteiselle politiikalle.

Toimintavuonna tehtiin yhteistyössä muiden lapsi- ja perhetoimijoiden kanssa vahvaa vaikuttamistyötä ja kampanjointia lapsiasioiden pitämiseksi esillä eduskuntavaaleissa. Yhteistä vaikuttamistyötä jatkettiin luontevasti hallitusohjelman valmisteluissa. Lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeät teemat – kuten lapsiperheköyhyyden torjuminen, lasten osallisuus, turvallinen lapsuus sekä laadukkaat koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut – näkyvät hallitusohjelmassa monen muun tärkeän näkökulman rinnalla.

Ajoittain nousi myös huoli siitä, tulevatko kaikki lapset kohdelluiksi yhdenvertaisesti lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittamalla tavalla. Vaikuttamistyötä on tehty mm. Al Holin leirin lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Lasten ja nuorten oikeusturvan toteutuminen sijaishuollossa ja laajemmin lastensuojelussa keskustelutti tasaisesti koko toimintavuoden ajan – samoin kuin subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten osalta jatkoimme vaikuttamistyötä ja valmistelimme selvitystä, jossa tarkasteltiin lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista kotoutumis-, sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain toimeenpanossa. Keskusliitto on nostanut keskusteluun epäkohtia, mutta halunnut myös omalta osaltaan tarjota ratkaisuja mm. politiikkasuositusten muodossa.

Keskusliitto on strategiassaan määritellyt arvoikseen inhimillisyys, rohkeus ja avoimuus. Näiden lisäksi olemme halunneet vahvistaa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista arjen työssä. Tätä varten laadimme ympäristöeettiset ohjeet.

Vuosi lukuina

Keskusliitto

97

Jäsenjärjestöä

38

Kunta- tai kuntayhtymäjäsentä

3

Neuvottelukuntaa

2

Toimikuntaa

37

Henkilöä töissä keskusliitossa

Toimisto

1195

Postilähetystä

2

Koulutuspäivät

1740

Koulutuspäivien osallistujaa

226

Matkalaskua

313

matkapäivää Suomessa

88

matkapäivää ulkomailla

188

Kululaskua

1635

Ostolaskua

1771

Myyntilaskua

Vaikuttamistyö

6

Kannanottoa

19

Lausuntoa

9

Kuulemista

85

Pidettyä puheenvuoroa

26

Asiantuntijakirjoitusta tai artikkelia

18

Keskustelutilaisuutta

3

Politiikkasuositusta

31

Koulutusta tai seminaaria

Verkostotyö

39

Ohjausryhmäjäsenyyttä

34

Kotimaista verkostoa, joissa mukana

12

Kansainvälistä verkostoa, joissa mukana

Viestintä

12

Julkaisua

11

Infograafia

17

Tiedotetta

351

Mediaosumaa

6

Verkkosivustoa

56

Blogikirjoitusta

20

Videota

12

Animaatiota

11

Lapsen Maailma -lehteä

79

Uutiskirjettä

6

Jäsentiedotetta

1142

Kirjan lainausta

Toiminnanjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan katsaus

Hallitus 2019

ToimikausiVarsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
2019 – 21Puheenjohtaja
Professori PENTTI ARAJÄRVI
2017 – 19Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja MARI AHLSTRÖM
Espoon kaupunki
Toiminnanjohtaja MARIANNA OHTONEN
Kehitysvammaliitto
2019 – 20Johtaja KIM BERGLUND
Perhekuntoutuskeskus Lauste
Toiminnanjohtaja HEIDI NYGREN
Kalliolan setlementti
2018 – 20Johtava sosiaalityöntekijä SATU HARTIKAINEN
Kotkan kaupunki
Toiminnajohtaja PAULIINA LAMPINEN
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS
2019 – 21Varhaiskasvatusjohtaja SATU JÄRVENKALLAS
Helsingin kaupunki
Esimies MIGUEL REYES (14.5.2019 saakka)
Väestöliitto
2017 – 19Toiminnanjohtaja KAI LAITINEN
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
Toiminnanjohtaja PAULIINA LEHTINEN
Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry
2017 – 19Pääsihteeri MILLA KALLIOMAA,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Toiminnanjohtaja MARKUS SÖDERLUND
Yhteiset Lapsemme ry
2018 – 20Toiminnanjohtaja PERTTI KUKKONEN
Auta Lasta
Hallituksen puh.joht. TERO RISTIMÄKI
Sosiaalialan korkeakouluttujen ammattijärjestö TALENTIA
2019 – 21Pääsihteeri HANNA MARKKULA-KIVISILTA
Pelastakaa Lapset
Toiminnanjohtaja JARI KETOLA
Pesäpuu
2019 – 21Kehitysjohtaja MIKKO ORANEN
Nuorten Ystävät
Toiminnanjohtaja SAMI TEIKKO
Koulutus Elämään Säätiö
2019 – 21Kehitysjohtaja KATI PALSANEN
SOS-Lapsikyläsäätiö
Palvelujohtaja TINA MÄKELÄ
Romano Missio ry
2018 – 20Toiminnanjohtaja PIA SUNDELL
Barnavårdsföreningen i Finland
Johtaja KATRI KOROLAINEN
Nuori Kirkko
2017 – 19Pääsihteeri RIITTA SÄRKELÄ
Ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja JOHANNA LAISAARI
Suomen Vanhempainliitto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat
Tutkimusprofessori TARJA HEINOJohtaja MATTI SALMINEN,
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja
Lastensuojelun Keskusliiton jäsenistö.

Hallituksen jäseniä vasemmalta oikealle järjestyksessä: Satu Hartikainen, Tarja Heino, Milla Kalliomaa, Kai Laitinen, Hanna Heinonen, Pia Sundell, Kim Berglund, Miia Hänninen, Pertti Kukkonen, Hanna Markkula-Kivisilta, Pentti Arajärvi, Mari Ahlström, Sami Teikko ja Kati Palsanen.

  • Poika seisoo käsillään ruohikolla ilta-auringon valossa..

Talous, hallinto ja viestintä

Toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista. Tilivuonna 2019 jatkettiin 100-prosenttisesti STEA-rahoitteisia hankkeita Kaikille eväät elämään ja Perheet keskiöön.

50-prosenttisesti OKM-rahoituksella toteutettavassa Lapsen oikeuksien viestinnän koordinoinnissa toteutui kaksivuotisen rahoituskauden ensimmäinen vuosi. Vahvelaisen säätiöltä saadun avustuksen loppuosa käytettiin loppuun. FIM Pääomarahastot Oy:n kanssa tehty sopimus Lapset SIB -hankkeen asiantuntijapalveluiden myynnistä jatkui koko vuoden. Asiantuntijapanosta myytiin myös Nordic HealthCare Group Oy:lle Lapsilähtöinen budjetointi -hankkeen toteuttamiseksi.

Lastensuojelun Keskusliiton kokonaistuotot olivat edellisvuoden tasoa. Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen taso jäi toivotusta, mutta koulutuspäivien tuotot kasvoivat. Tuottojen tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus sekä STEA yleisavustus.

Vaihdoimme keväällä sijoitustemme varainhoitajaa. Jouduimme lunastamaan vanhat sijoitukset ja toisaalta merkitsemään uuden varainhoitajan tarjoamia tuotteita. Toimenpide vaikutti suuresti sijoitustoiminnan tuoton määrään, eli kirjasimme myyntivoittoja.

Kulurakenteessa henkilöstökulujen osuus oli selvästi merkittävin. Viime vuosina palkatun henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna on kasvanut. Määräaikaisten työntekijöiden määrä pysyi keskimäärin samana kuin edellisvuonna. Henkilöstökulujen kasvu on syntynyt toistaiseksi voimassa olevista työsuhteista.

Jos kulujen tarkastelusta jätetään pois hankkeet ja myytävät palvelut, syntyivät muiden kulujen merkittävimmät erot ostetuista palveluista. Verkkosivu-uudistuksen valmistelutyöt aloitettiin, henkilökunnan koulutusta jatkettiin, julkaisuja konseptoitiin sekä teetettiin kyselytutkimus nuorten itsenäistymisestä. Suurin säästö aiempiin vuosiin nähden syntyi henkilökunnan matkakuluissa ja IT-laitehankinnoissa.

Kokonaisuudessaan Lastensuojelun Keskusliiton tulos vuonna 2019 muodostui ylijäämäiseksi.

Henkilöstöasiat ja työsuojelu

Keskusliitossa työskenteli vuoden 2019 aikana eri ajanjaksoina 32 naista ja 5 miestä. Henkilökunnan ikäjakauma on 29–61 vuotta. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 30 henkilöä (29 vuonna 2018).

Kiinnitämme jatkuvasti huomiota työn ja perheen tasapainoon. Seuraamme työhön käytettyä aikaa ja saldokertymiä. Saldokertymiä syntyi 496 tuntia eli noin puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Ylityötä on mahdollista tehdä vain erikseen esimiehen kanssa sopimalla. Perheystävälliset käytännöt ovat osa arkeamme ja perehdytysprosessiamme.

Työntekijöistä 11 % teki perhesyistä lyhyempää työaikaa jossain vaiheessa vuotta, ja kaksi työntekijää oli perhevapailla. Etätyökäytäntömme ovat joustavat, minkä koetaan helpottavan sekä työtä että arkea. Etätyötä tehtiin 6 161 tuntia eli lähes neljä henkilötyövuotta. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 17 %. Heistä puolet oli määräaikaisissa työsuhteissa.

Koko henkilöstön kattava Vaikuta rohkeasti -koulutuskokonaisuus jatkui työyhteisötaito- ja vaikuttamistyö-painotuksilla. Jatkoimme esimiestyön kehittämistä ja toteutimme DeepLead-analyysin koko johtoryhmälle.

Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Se teki toimintaohjeet varoituskäytännöistä sekä epäasiallisen käytöksen varalle ja pohti toimintatapoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Kesäkuussa järjestettiin virkistyspäivä ja lokakuussa Halloween-brunssi.

Teimme vuoden lopussa riskikartoituksen ja psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyn. Töiden keskeytyminen sekä työpisteiden huono äänieristys aiheuttivat kyselyn valossa suurimpia haasteita.

Toimisto lukuina

200

Kokousta yhteistyökumppaneiden kanssa

88

Vastattua kansalais­yhteydenottoa

Henkilöstö

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Lastensuojelun Keskusliiton henkilökuntaa.
1

Merja Paumo

Toimistosihteeri
2

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija
3

Päivi Marin

Viestinnän suunnittelija
4

Monica Lindholm

Toimistosihteeri
5

Salla Karjalainen

Hankekoordinaattori

6

Tuire Berg

Johdon assistentti
7

Anna Tiili

Erityisasiantuntija
8

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja
9

Annukka Paasivirta

Erityisasiantuntija
10

Eliisa Jämsén

Erityisasiantuntija
11

Auli Laine

Viestintäkoordinaattori
12

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori
13

Sonia Kuutti

Hankekoordinaattori/ koulutussuunnittelija
14

Kaisu Muuronen

Hankepäällikkö / erityisasiantuntija
15

Tanja Juuri

Harjoittelija
16

Riikka Westman

Hankekoordinaattori
17

Petri Koskinen

Talous- ja hallintopäällikkö
18

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija
19

Ulla Lindqvist

Hankepäällikkö
20

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö
21

Katri Koivunen

Tietoasiantuntija
22

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

Kuvasta puuttuvat ohjelmajohtaja Miia Pitkänen, erityisasiantuntija Ira Custódio, erityisasiantuntija Sonja Falk, erityisasiantuntija Kirsi Pollari, osallisuuskoordinaattori Mari Väistö, viestinnän asiantuntija Hanna-Mari Järvinen, viestinnän suunnittelija Jussi Turunen, viestinnän suunnittelija Tuuli Valo (perhevapaalla), hankepäällikkö Petri Paju, toimituspäällikkö Anu Jämsén, taloussihteeri Aila Teittinen sekä toimistoapulainen Arja Salo. 

Vuoden 2019 aikana keskusliitossa työskentelivät myös erityisasiantuntijat Tiia Hipp ja Susanna Hoikkala, asiantuntija Reetta Kallio, viestinnän suunnittelija Lotta Laine ja hankekoordinaattori Senja Liikonen.

Neuvottelukunnat

Vuoden aikana toimintaansa jatkoi kolme neuvottelukuntaa. Lapsi- ja perhepolitiikan, osallisuuden vahvistamisen ja lastensuojelun neuvottelukunnat kokoontuivat kukin 2–3 kertaa vuoden aikana. Neuvottelukunnat järjestivät lokakuussa yhteisen päätösseminaarin. Seminaarissa keskityttiin lapsen oikeuksiin ja niiden edistämiseen alkaneella hallituskaudella.

Koulutuspäivät

Lastensuojelun kesäpäivät ja Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® kokosivat alan ammattilaiset ja asiantuntijat yhteen.

Lasten suojelun kesäpäivät

Lasten suojelun kesäpäivät järjestettiin Kemissä 4.–5.6. Päivien sloganina oli Tehemä poijes – Tehdään valmiiksi. Päivillä tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvointia sekä syrjäytymisen riskiä monista näkökulmista. Kesäpäivät kokosivat yhteen 250 alan asiantuntijaa ympäri Suomen.

Ensimmäisen päivän pääpuhuja Soili Poijula kertoi resilienssistä ja siitä, miten säilyä myötätuntoisena auttajana. Saimme kuulla myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen puheenvuoron Kohortti 1997-tutkimuksen annista ja rajoitteista lastensuojelulle. Muita puheenvuoroja pitivät mm. asiantuntija Johanna Matikka kannustavasta kasvatuksesta, dosentti Tanja Äärelä nuorten vankien kokemuksista sekä erityisasiantuntija Susanna Hoikkala siitä, miten vahvistaa omavalvontatietoutta nuorille ymmärrettävällä tavalla. Kesäpäivillä esitettiin myös Kaikille eväät elämään -avustusohjelman tuottama video Mitä kokemusasiantuntijuus on?

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät®

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® kokosivat 1.–2.10. Tampere-talolle 1 400 alan ammattilaista, päättäjää ja opiskelijaa. Päivien teema oli Ketju kannattelee, ja ne juonsi Rosa Kettumäki.

Ensimmäisen päivän pääpuhujina toimivat sosiaalityön professori Timo Harrikari, kirjailija Elina Hirvonen sekä professori Cath Larkins. Harrikarin puheenvuoro käsitteli lastensuojelua ja siitä käytävää keskustelua historiallisesta perspektiivistä.

Päivillä julkaistiin Lastensuojelun Keskusliiton ja WSOY:n kustantama kirja Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta. Nuorten työskentelyä ohjannut kirjailija Elina Hirvonen kertoi työpajoista, ja kuulimme katkelmia tarinoista nuorten kertomina.

Lancashiren yliopiston professori Cath Larkins puhui lasten ja nuorten osallisuuden vallankumouksesta poliittisessa päätöksenteossa.

Toisen päivän pääsaliohjelman aloitti Mitä kuuluu, lastensuojelu? -keskustelu. Puhujat pohtivat mm. onko kansallisella tai paikallisella tasolla tehty kehittämistyö tuonut oikeita työkaluja arkeen ja mitä tulisi tehdä, jotta lastensuojelu toimisi entistä paremmin. Puheenvuoroja pitivät lisäksi mm. hankepäällikkö Petri Paju, näyttelijä Peter Franzén, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä valtiovallan tervehdyksen tuonut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Lastensuojelupäivillä järjestettiin neljännen kerran suursuosion saavuttanut Kokemuskirjasto. Alaseminaareja ja vierailukohteita päivillä oli 19.

Viestintä

Keskusliiton viestinnässä otettiin käyttöön uusia julkaisukonsepteja, kuten politiikkasuosituksia. Myös julkaisuprosessia päivitettiin sujuvammaksi ja visuaalista viestintää kehitettiin edelleen. Julkaisuja keskusliitto tuotti 12 (vuonna 2018; 7 ja vuonna 2017: 5 julkaisua). Näistä Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta -kirja kustannettiin yhteistyössä WSOY:n kanssa. Suurimmasta osasta julkaisuista tehtiin myös visuaalinen tiivistelmä sekä monikanavaista viestintää (esim. sosiaalinen media, videot).

Keskusliiton verkkoviestinnän kokonaisuuden uudistus käynnistettiin konseptoimalla uutta verkkopalvelua, jonka toteutus aloitetaan vuonna 2020. Samalla parannetaan verkkoviestintää, jotta se vastaisi uutta saavutettavuusdirektiiviä. Verkkosivustojen määrää on pyritty lähivuosina pienentämään yhdistämällä sivustoja, ja työ jatkuu kokonaisuudistuksen myötä.

Lastensuojelun Keskusliiton sivustojen kävimäärälukuja vuodelta 2019. Verrattuna vuoteen 2018 kaikkien sivustojen yksittäiset kävijämäärät sekä sivustovierailut ovat kasvaneet.

Jälkihuomautus: Analytiikassa tapahtuneen virheen seurauksena kuvassa on puutteelliset tiedot Lapsen Maailman ja Lapsen oikeuksien sivujen osalta. Päivitetyt, oikeat lukemat vuonna 2019 ovat Lapsenmaailma:.fissä: Sivustovierailut: 304 355 (15 %), yksittäistä kävijää: 239 074 (20 %). Päivitetyt, oikeat lukemat vuonna 2019 ovat Lapsenoikeudet.fissä: Sivustovierailut: 213 144 (201 %), yksittäistä kävijää: 144 155 (187%).


Keskusliitto mediassa

Lastensuojelun Keskusliitto mainittiin nimeltä mediassa 351 kertaa. Erityisesti keskusliitto nousi esille Kaikille eväät elämään -hankkeen asenneselvityksen (huhtikuu), Lapsi mukaan töihin -päivän (marraskuu) sekä valtioneuvoston valtauksen (marraskuu) yhteydessä. Myös Al-Holin leirin lapsia koskevat kannanotot kiinnostivat mediaa.

Monet keskusliiton toiminnoista saivat hyvin näkyvyyttä mediassa ilman, että liitto mainittiin järjestäjänä. Esimerkiksi Valtioneuvoston valtaus -tempauksesta kerrottiin verkkomediassa 117, Lapsen oikeuksien Saan olla minä -kampanjasta 83 ja Lapset SIB:istä 28 kertaa.

Sosiaalinen media

Keskusliiton somekanavien määrä on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, mikä johtuu siitä, että Kaikille eväät elämään – ja Perheet keskiöön hankkeilla on omat somekanavansa. Toisaalta samaan aikaan koulutuspäivien somekanavia on yhdistetty keskusliiton pääkanaviin.

Somenäkyvyys on kasvanut johdonmukaisesti. Erityisesti nousua seuraajamäärissä on viime vuosina saavutettu Lapsen oikeuksien kanavissa, joihin on myös panostettu aiempaa enemmän.

Lastensuojelun Keskusliiton someseuraajien määriä vuodelta 2019 sekä edeltäviltä vuosilta. Someseuraajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016 kaikilla Keskusliiton somekanavilla.

Kirjasto ja tietopalvelu

Tietopalvelua kehitettiin kahden tietoasiantuntijan ja harjoittelijan voimin. Vuonna 2019 aloitettiin keskusliiton tiedonohjaussuunnitelman laadinta, jota jatketaan vuonna 2020. Tietopalvelu työsti uutena avauksena seitsemän tietopakettia keskusliiton vaikuttamistyön tueksi.

Tietopyyntöjen määrä on viime vuosina ollut pienessä kasvussa, kuten myös kirjojen lainausmäärät. Asiointi kirjastossa on siirtynyt enenevässä määrin sähköiseksi, ja kävijämäärät ovat pienentyneet.

  • Leikki-ikäinen lapsi nauraa innoissaan, kun isä nostaa hänet korkealle ilmaan.

Lasten ja perheiden eriarvoistuminen

Yksi Lastensuojelun Keskusliiton strategian 20182021 päätavoitteista on, että päättäjien ymmärrys lasten ja perheiden eriarvoistumisesta sekä yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä kasvaa. Pidimme näitä teemoja toimintavuonna 2019 systemaattisesti esillä keskusliiton kaikessa vaikuttamistyössä, esim. lausunnoissa, kuulemisissa ja kannanotoissa.  

Eriarvoistumisen teemat kiinnittyvät vahvasti keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -ohjelmaan, maahanmuuttajataustaisten lasten asemaan, vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen sekä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten kysymyksiin. 

Lasten ja perheiden eriarvoistuminen oli myös yksi Anna ääni lapselle -eduskuntavaalikampanjan kärkiteemoista.

Luonto ei tee kaikista samanlaisia, mutta ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Kaikille eväät elämään (2017–2020)

Kaikille eväät elämään -avustusohjelman (2017–2020) tavoitteena on verkostoida ja tukea eriarvoisuutta vähentäviä toimijoita. Ohjelman koordinaatiohanke on Lastensuojelun Keskusliitossa, ja siinä on mukana 23 hanketta eri puolilta maata. Vuoden aikana järjestettiin neljä verkostotapaamista, joissa hankkeet saivat jakaa oppejaan muille.

Yksi vuoden keskeisistä teemoista oli kokemusasiantuntijuus, josta valmistettiin video ja jonka ympärille rakennettiin yleisötilaisuus.

Hankkeiden työntekijät kirjoittivat vuoden aikana 25 blogia Lastensuojelun Keskusliiton kanaviin. Tekstit muokattiin yhteneväisiksi koordinaatiohankkeessa, ja kaikkiaan blogeja luettiin yli 8 000 kertaa.

Alkuvuodesta julkaistiin raportti Elinkustannukset vai elämänhallinta -ohjelman tilaamasta kyselystä. Se huomioitiin hyvin lehdissä ja valtionhallinnossa. Selvitys perustui ohjelman alkuvaiheessa tilattuun aineistoon.

Lasten päivän säätiö tarjosi hankkeissa mukana oleville perheille mahdollisuuden virkistäytyä Linnanmäellä kesän aikana. Hankkeet saivat tilaisuuden puhua tuleville ammattilaisille seitsemässä AMK-seminaarissa eri puolilla maata.

Kaikille eväät elämään -koordinaatiohankkeessa pidettiin vuonna 2019 4 verkostotapaamista. Sen lisäksi järjestettiin • 7 AMK-seminaaria, joissa oli yli 500 osallistujaa.

Hyvä kasvaa -kampanja

Lastensuojelun Keskusliitto kampanjoi yhdessä Väestöliiton, Ensi- ja turvakotien liiton ja Meidän Perhe -lehden kanssa kannustavan kasvatuksen puolesta Hyvä kasvaa -kampanjalla. Se tarjosi työkaluja vanhemmille kaltoinkohtelun ja negatiivisten kasvatusmenetelmien käytön lopettamiseksi sekä niiden korvaamiseksi kannustavilla kasvatuskeinoilla.

Kampanjan taustaksi keskusliitto toteutti kyselyn vanhemmille heidän kasvatuskeinoistaan ja julkaisi sen tuloksista raportin Hyvä kasvaa – vanhempien kokemuksia kannustavan kasvatuksen käytöstä (pdf). Kyselyyn vastanneista jopa 83 %:lla oli kielteisiä kasvatuskokemuksia omasta lapsuudestaan, mutta myönteistä oli, että melko suuri osa heistä oli onnistunut katkaisemaan kaltoinkohtelun ketjun. Jopa 60 % vastaajista toivoi saavansa kasvatuksen haasteisiin enemmän apua, tukea ja tietoa.

Kampanja näkyi Meidän Perhe -lehden sivuilla (painetun lehden kokonaiskattavuus 149 584, verkossa 9 860 sivun katselukertaa) ja erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Hyvä kasvaa 1966–2019 -video:

Hyvä kasvaa - isä halaa ja lohduttaa surullisen näköistä lasta. Kuvassa on teksti:

Ilman huoltajaa tulleiden kotoutumisen polku

Toimintavuonna julkaistiin selvitysraportti Kotoutumisen polku – Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeudet, tarpeet ja palvelut. Selvityksessä tarkasteltiin lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista kotoutumis-, sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain toimeenpanossa sekä toteutettiin kysely ammattilaisille.

Selvitys osoitti, ettei suomalainen palvelujärjestelmä pysty aina vastaamaan ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeuksiin ja tarpeisiin. Lapsilla on paljon mielenterveyden haasteita, ja sekä palvelujen saamisessa että ammattilaisten osaamisessa on puutteita. Vaikuttaa siltä, ettei edes lasten asumisesta ja huolenpidosta vastaaville työntekijöille ole selvää, minkä lain puitteissa toimitaan. Kotoutumislaki ei takaa sitä suojelua, johon lapsella on oikeus. Sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki voisivat paikata aukkoa, mutta niitä sovelletaan kunnissa eri tavoin.

Selvitys herätti kysymään, pitäisikö ilman huoltajaa tulleiden lasten palvelut siirtää kokonaan sosiaalihuollon piiriin. Vai riittäisikö, että kotoutumislakiin lisättäisiin selkeämmät viittaukset sosiaalihuoltolakiin?

Kotoutumisen polku -video Facebookissa

  • Kolme eritaustaista lasta puhaltelee saippuakuplia yhdessä.

Lapsen oikeudet

Lastensuojelun Keskusliiton strateginen tavoite on, että lapsen oikeudet tunnetaan ja huomioidaan kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Tavoite näkyi läpileikkaavasti kaikessa vaikuttamistyössämme.

Keskusliitto on kannanotoissa, lausunnoissa, työryhmissä, tapaamisissa poliittisten päättäjien kanssa ja eduskunnan valiokuntakuulemisissa tuonut säännönmukaisesti esiin, että lapsen oikeudet on huomioitava kaikissa päätöksissä ja toimissa, jotka vaikuttavat lasten ja lapsiperheiden elämään.

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa julkista valtaa toteuttamaan ja edistämään lapsen oikeuksia. Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja kansallinen lapsistrategia ovat tämän työn keskeisiä välineitä, ja keskusliitto onkin aktiivisesti edistänyt niiden käyttöönottoa mm. lausunnoissaan, koulutuksissaan ja asiantuntijakirjoituksissaan.

Kansallinen lapsistrategia mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten oikeudet turvataan tavoitteellisesti. Keskusliitto on aktiivisesti mukana vuonna 2019 alkaneessa lapsistrategian valmistelutyössä (stm.fi).

Alkuvuodesta käynnistyneen Lapsilähtöinen budjetointi -selvityksen (valtioneuvosto.fi) tavoitteena on tukea tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaa johtamista sekä julkisten varojen vaikuttavaa käyttöä. Selvityksen toteuttavat osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa Nordic Health Group, Kuntamaisema ja Lastensuojelun Keskusliitto.

Vammaisten lasten oikeudet

Lapsen oikeuksien sopimus painottaa erityisiä tarpeita omaavien lapsiryhmien oikeuksien toteutumista. Keskusliitto on yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa pyrkinyt edistämään esim. niiden lasten oikeuksia, joilla on jokin heidän elämäänsä vaikuttava vamma.

Osallistuimme Ensitietoverkostoon sekä Vammaisten lasten ja nuorten säätiön (VAMLAS) koordinoimaan Mukana -verkostoon ja THL:n vammaispalvelujen käsikirjan lakityöryhmän toimintaan.

Lapsen oikeudet verkossa

Keskusliitto sai vuonna 2017 yhdessä Pelastakaa Lasten, MLL:n ja Suomen UNICEFin kanssa kaksivuotisen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä lapsen oikeuksia ja tietosuojaa käsittelevän julkaisun työstämiseen. Verkkojulkaisu Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä ilmestyi helmikuussa 2019. Julkaisun tiivistelmästä tehtiin selkokielinen versio. Hankkeeseen sisältyi koululaisille suunnattu tietosuojatyöpaja.

Olemme pohtineet muiden järjestötoimijoiden kanssa, miten Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksia Children’s rights in the digital environment voidaan edistää Suomessa.

Perus- ja ihmisoikeusjärjestöjen verkosto

Keskusliitto toimi aktiivisesti Ihmisoikeusliiton koordinoimassa verkostossa, joka tekee vaikuttamistyötä perus- ja ihmisoikeusasioissa. Vuoden alussa verkosto toimitti yhteisen raportin YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanosta TSS-komitealle. Järjestöt toivat esiin sopimuksen toimeenpanon puutteita mm. vähemmistöjen syrjintään puuttumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa, perusturvan tasossa, lastensuojelun laadussa, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuudessa sekä paperittomien tai turvapaikanhakijalasten oikeuksien turvaamisessa. TSS-komitea otti esille monia järjestöjen esittämiä asioita kysymyksissään Suomen valtiolle.

Verkosto vaati keväällä, että uusi hallitus sitoutuu vahvasti ihmisoikeuksiin ja tekee sekä perus- että ihmisoikeusvaikutusten järjestelmällistä arviointia kaikessa lainvalmistelussa ja päätöksenteossa. Verkosto vieraili tammikuussa valtiovarainministeriössä keskustelemassa ihmisoikeusvaikutusarvioinnista valtion talousarviossa.

LOS-viestintä

Keskusliitto jatkoi kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinointia. Verkostossa oli mukana 23 toimijaa valtiolta, lapsi- ja nuorisojärjestöistä ja seurakunnista sekä opettajista ja varhaiskasvattajista koostunut asiantuntijaryhmä.

Lapsen oikeuksien kouluviikkoa laajennettiin alakoulujen lisäksi varhaiskasvatus- ja yläkouluikäisille. Oppimateriaalit tuotettiin yhteistyössä Mediakasvatuskeskus Metkan, Jyväskylän yliopiston OIVA-hankkeen sekä Gutsy Go:n kanssa. Lastenliitto ry:n Lastenviikko sulautettiin osaksi Lapsen oikeuksien viikkoa, mikä mahdollisti materiaalien tarjoamisen myös vapaa-ajan ja harrastustoimintoihin. Mukaan ilmoittautui yli 700 koulua ja varhaiskasvatusyksikköä, ja erilaisia tapahtumia järjestettiin lähes sata.

Kuvitettu Tiuku-hahmo, joka vilkuttaa lapsille. Tiukulla on raidallinen, värikäs turkki, keltainen pystö, kaviot jaloissaan ja pitkät, kiharat ja vihreät hiukset.

Lasten itse suunnittelema Tiuku-hahmo johdatteli varhaiskasvatusikäisiä lapsen oikeuksiin.

Vuoden aikana uudistettiin lapsenoikeudet.fi-verkkosivusto ja kehitettiin www.lapsenoikeuksienviikko.fi -sivustoa, otettiin käyttöön lapsen oikeuksien Instagram-tili ja tehtiin lapsen oikeuksia tunnetuksi sosiaalisessa mediassa videoanimaatioilla. Verkosto kirjoitti vuoden aikana yhteensä 22 blogikirjoitusta.

Lapsen oikeuksien 30-vuotisjuhlavuotta kunnioitettiin Saan olla minä -kampanjalla, jolla tavoitettiin yli 300 000 ihmistä. Viestintäverkosto oli mukana toteuttamassa Valtioneuvoston valtausta. Juhlavuoden kunniaksi tuotettiin uusi Lapsen oikeuksien laulu.

Saan olla minä -kampanjassa julkaistiin neljän nuoren videotarinat ja tehtiin yhteistyötä YouTube-vaikuttaja Tuure Boeliuksen kanssa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kansalaisyhteiskunnan yhteisen, ns. vaihtoehtoisen raportin valmistelua YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Raportin viimeistelyä on jouduttu pitkittämään, koska valtion raportti viivästyi. Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen UNICEF kävivät keskustelemassa helmikuussa ulkoministeri Timo Soinin kanssa valtion raportin viivästymisestä sekä raportointiprosessin haasteista. Valtio toimitti raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle heinäkuussa. Keskusliitto viimeistelee ja toimittaa vaihtoehtoisen raportin vuoden 2020 aikana.

Keskusliitto ja Suomen UNICEF olivat mukana lapsiasiavaltuutetun aloitteessa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kansallisen raportointimenettelyn kehittämiseksi (pdf). Lokakuussa järjestettiin Keskusliiton neuvottelukuntien päätösseminaarin, jossa keskityttiin lapsen oikeuksiin ja niiden edistämiseen hallituskaudella.

Lapsilähtöinen lapsi- ja perhepolitiikka

Eduskuntavaalit pidettiin 14.4. ja Euroopan parlamentin vaalit 25.6. Vaikuttamistyö keskittyi alkuvuonna ehdokkaisiin. Eduskuntavaaleissa toteutettiin Ääni lapselle – ja EU-vaaleissa Lapsiystävällinen Eurooppa -kampanja.

Uuteen hallitukseen luotiin yhteyksiä kahdella ministeritapaamisella, ja ennen vaaleja tavattiin yhtä eduskuntaryhmää. Tapaamisissa nostettiin esiin alkavan hallituskauden keskeisiä kysymyksiä lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta, esim. kansallisen lapsistrategian edistämistä, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistarpeita, maahanmuuttajalasten tilannetta ja perhevapaauudistuksen uudistamisen suuntaviivoja.

Keskusliitto sai pysyvän asiantuntijapaikan eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmässä. Kansanedustajille toteutettiin lapsen oikeuksiin liittyvä kysely, jonka tuloksia käytiin esittelemässä Lapsen puolesta -ryhmässä. Niihin kansanedustajiin, jotka toivoivat kyselyyn vastatessaan yhteydenottoa, otettiin yhteyttä henkilökohtaisesti.

Lausuntopyyntöihin vastaaminen on keskeinen ja pitkäjänteinen osa keskusliiton vaikuttamistyötä. Eduskuntavaalikevään vuoksi lausuntopyynnöt keskittyivät syksyyn.

Lapsilähtöinen budjetointi -hanke

Keskusliitto lähti mukaan Lapsilähtöinen budjetointi VNK-TEAS hankkeeseen, jota koordinoi NHC Consulting Oy. Hankkeessa on luotu mallinnukset lapsibudjetoinnille sekä valtionhallinnossa että kunta-/maakuntatasolla ja se päättyy maaliskuussa 2020.

Keskusliitto on tarjonnut hankkeeseen osaamistaan kansainvälisten esimerkkien kartoittamisessa sekä lapsibudjetoinnin mallin luomisessa valtion talousarvioprosessiin. Hankkeen puitteissa haastateltiin johtavat virkamiehet lapsen oikeuksien toimeenpanon ja lapsibudjetoinnin kannalta keskeisistä ministeriöistä (STM, OKM, VM, VNK) sekä keskusteltiin heidän kanssaan lapsen oikeuksien toimeenpanosta. Mallinnusta tehtiin vuorovaikutuksessa heidän kanssaan.

Lisäksi järjestimme marraskuussa pyöreän pöydän tilaisuuden lapsibudjetoinnista.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa teemoinaan kansallinen lapsistrategia, lapsiperheköyhyys, hallitusohjelma ja oppivelvollisuuden pidentäminen.  Neuvottelukuntien yhteisseminaarissa käsiteltiin Lapsen oikeuksien sopimuksen raportoinnin tilannetta, hallitusohjelmaa sekä tehtiin yhteenvetoa päättyvien neuvottelukuntien työskentelystä.

Anna ääni lapselle eduskuntavaaleissa

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi eduskuntavaaleissa Anna ääni lapselle -kampanjaa, johon osallistui 40 järjestöä sekä satoja vapaaehtoisia kansalaisia. Eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät testaamaan tietonsa lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa tietovisassa ja ilmoittautumaan kampanjaan Ääni lapselle -ehdokkaina. Näin he sitoutuivat myös vastaanottamaan kampanjan tarjoamaa tietoa lasten ja perheiden asioista.

Ääni lapselle -ehdokkaiksi ryhtyi 411 eduskuntavaaliehdokasta, joista meni läpi 46. Keskusliitto analysoi jälkikäteen ehdokkaiden jakautumista puolueittain ja toteutti siitä interaktiivisen visualisoinnin.

Eurooppalainen lapsi- ja perhepolitiikka

Euroopan parlamentin vaalit huomioitiin vaikuttamistyössä laatimalla Lapsiystävällinen Eurooppa -vaaliohjelma yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa, ja toukokuussa järjestettiin samalla teemalla eurovaalipaneeli Keskustakirjasto Oodissa. Kaikista eduskuntapuolueista saapui paikalle panelisti. Heistä viisi oli joko nykyisiä tai entisiä europarlamentaarikkoja.

Politiikkasuositukset

Vuoden aikana lanseerattiin politikkasuositukset poliittiseen päätöksentekoon kohdentuvaan vaikuttamistyöhömme. Suositukset pyrkivät antamaan työkaluja poliittisten päätösten tueksi, ja niissä huomioidaan erityisesti lapsen oikeudet ja lapsen etu. Julkaisimme sähköisessä muodossa kolme politiikkasuositusta: Ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten oikeudet on turvattava, Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kehitystarpeet sekä Laadukkaan lastensuojelun edellytykset on turvattava.

Perheet keskiöön!

Perheet keskiöön! -hankkeen (2018–2020) päätavoite on kiinnittää järjestöjen tarjoama toiminta, tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa koko Suomessa.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tuloksista oli Kohtaamisia perhekeskuksissa -koulutusten toteuttaminen. Koulutuksia suunnitteli koko järjestöverkosto, ja kouluttajia saatiin 29 järjestöstä. Vuoden aikana järjestettiin 21 koulutusta 18 paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui 765 henkilöä sosiaali-, terveys-, sivistys-, järjestö- ja seurakuntasektorilta.

Hankkeen kuusi järjestöagenttia työskentelevät maakunnissa järjestöissä eri puolella Suomea. He koordinoivat alueensa lasten ja perheiden kanssa toimivien järjestöjen yhteistyötä. Kaikissa pilottimaakunnissa järjestöt olivat mukana perhekeskusrakenteissa. Agentit kokosivat tietoa alueellaan toimivista järjestöistä. Järjestöjen tuki ja toiminta kuvattiin perhekeskuksen tehtävien mukaan, mikä osoittautui hyväksi tavaksi välittää kuntatoimijoille tietoa järjestöjen toiminnasta.

Perheiden osallisuuden vahvistaminen perhekeskuksissa on ollut yksi hankkeen tärkeistä tavoitteista. Osallisuusviikko-toimintamallin suunnittelu käynnistyi tammikuussa. Sen tarkoituksena on saada lapsiperheiden ääni ja kokemukset näkymään perhekeskustoiminnassa ja sen kehittämisessä. Lapsiperheiden vanhempia kohdattiin kaikkien pilottimaakuntien perhekeskuksissa, kohtaamispaikoissa, kaupan aulassa tai perhetapahtumassa. Kyselyllä tavoitettiin 367 vanhempaa, ja sen vastaukset analysoitiin ja palautettiin sekä toimijoille että perheille toiminnan kehittämistä varten.

Perheet keskiöön! -hanke 2019: mukana hankkeessa mm. 76 järjestöä ja yhdistystä valtakunnallisessa verkostossa​. Erilaisia tapaamisia on ollut 412 kpl.

Lasten ja nuorten osallisuus

Lasten ja nuorten ääntä on pyritty tuomaan vahvasti osaksi Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamistyötä. Vuoden aikana järjestettiin tapahtumia, kirjoitettiin kirja sekä mahdollistettiin päättäjien ja nuorten välistä keskustelua, jotta lasten ja nuorten omat näkemykset ja kokemukset kuuluisivat yhteiskunnassa entistä voimakkaammin.

Eettinen ohjeistus

Lastensuojelun Keskusliiton toteuttamien tapahtumien, tempausten, projektien ja koulutusten pohjaksi tehtiin eettinen ohjeistus lasten ja nuorten parissa toimimiseen. Eettinen ohjeistus (pdf) pyrkii varmistamaan turvallisen ilmapiirin jokaiselle lapselle ja nuorelle, joka osallistuu toimintaamme.

Kokemuskirjasto

Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä järjestettiin paljon kiitosta saanut Kokemuskirjasto. Sen kirjoina toimi lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten lisäksi ensimmäistä kertaa myös huoltajia, joiden näkökulmat täydensivät kirjaston sisältöä. Kokemuskirjastossa vieraili lähes sata henkilöä, ja se sai paljon positiivista palautetta osakseen.

Nuorten päivä

Valtakunnallisiin lastensuojelupäiviin liittyen järjestettiin Nuorten päivä Tampereella. Sen teema Minä, me, yhdessä kuvasi nuoren ympärillä olevan verkoston merkitystä hänen elämässään. Nuoret pääsivät keskustelemaan lastensuojeluun liittyvistä asioista kansanedustaja Anna Kontulan ja Anna-Kaisa Ikosen kanssa. Tämän lisäksi he sanoittivat lastensuojelua käsittelevän Auttakaa ajoissa -biisin yhdessä räp -artistien kanssa. Kappaleen sanat ovat viestiltään vahvat ja koskettavat. Päivään osallistui noin 40 nuorta eri puolilta Suomea.

Pohjois-Suomessa järjestettiin ensimmäistä kertaa Nuorten kesäpäivä osana Lasten suojelun kesäpäiviä. Paikalla oli noin 30 nuorta Kemistä ja sen lähialueilta. Nuorten kesäpäivän teema oli läheisverkostot, ja nuorten viesti oli selvä: he haluavat tukea ihmissuhteisiin, kunnioittavaa kohtaamista ja kannustamista kohti omia unelmia.

Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta

Lastensuojelun Keskusliitto järjesti talvella 2018–2019 työpajoja, joihin kutsuttiin kirjoittamisesta kiinnostuneita nuoria, joilla on kokemusta lastensuojelusta. Työpajat veti kirjailija Elina Hirvonen. Työpajoissa tuotetuista kirjoituksista julkaistiin lokakuussa kirja Minä jaksan tämän päivän – Tarinoita lastensuojelusta yhteistyössä WSOY:n kanssa.

Minä jaksan tämän päivän - Tarinoita lastensuojelusta -kirjan kansi.

Lapsi mukaan töihin -päivä

Keskusliitto järjesti jo neljättä kertaa yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän 22.11. Päivän osallistujamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa: vuonna 2019 siihen osallistui reilusti yli tuhat työpaikkaa, ja mukana oli kymmeniätuhansia lapsia. Tällä kertaa päivän viestinnässä pyrittiin painottamaan perheen ja työn yhteensovittamisen kysymyksiä.

Lapsi mukaan töihin -päivä.

Valtioneuvoston valtaus

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto, Lastensuojelun Keskusliitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto Itla sekä valtioneuvosto järjestivät lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlapäivän kunniaksi 20.11. tempauksen, jossa sata lasta valtasi valtioneuvoston. Lasten ja nuorten kanssa työskenteli 13 ministeriä ja noin 40 virkamiestä.

Hallitus käsitteli tempauksessa työstettyä Lasten tahto -julistusta 27.11. iltakoulussaan, jossa oikeuskansleri Tuomas Pöysti esitteli sen ministereille. Tempaus herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä sekä sosiaalisessa mediassa, ja siihen osallistuneet lapset, nuoret, virkamiehet ja poliitikot pitivät sitä palautteen perusteella hyvin onnistuneena.

Valtioneuvoston valtaus:

Lastensuojelun vaikuttavuus

Keskusliitto jatkoi pitkäjänteistä työtään lastensuojelun vaikuttavuuden ja tietopohjan vahvistamisen lisäämiseksi. Esittelimme ehdotuksia, joilla vaikuttavuutta voidaan lisätä (mm. politiikkasuositus lastensuojelusta) ja tarjosimme ajantasaista tietoa lastensuojelun tilasta mm. kokoamalla yhteen lastensuojelun keskeiset kehittämiskohteet.

Mitä kuuluu, lastensuojelu?

Keskusliitto toteutti vuosien 2018–2019 aikana Mitä kuuluu, lastensuojelu? -julkaisusarjan, jossa tarkasteltiin eri puolilta, miten lastensuojelu tällä hetkellä Suomessa toimii. Sarjan avulla haluttiin lisätä ammattilaisten ja päättäjien ymmärrystä lastensuojelun nykytilasta, mahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Julkaisusarjan viimeinen osa julkaistiin lastensuojelupäivillä. Se kokosi yhteen lastensuojelun ammattilaisten, esimiesten ja asiakkaiden näkökulmat. Koontia varten tavattiin kuntien ja järjestöjen johtajia sekä sijoitettujen lasten vanhempia. Lastensuojelupäivillä järjestettiin paneeli esiin nousseista kehittämisen teemoista.

Kehittämiskohteiden pohjalta suunniteltiin seuraavalle toimintasuunnitelmakaudelle uutta julkaisusarjaa Hyvää lastensuojelua! sekä siihen liittyvää vaikuttamistyötä.

Sijais- ja jälkihuollon kehittäminen

Kesäpäivillä julkaistiin Meidän oma valvontasuunnitelma – Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Oppaan sisällöt tuotettiin yhteishankkeessa, jossa oli mukana yhden lastenkodin nuoria ja työntekijöitä, Osallisuuden aika ry:n kokemusasiantuntijoita sekä Nuoren oikeudet ja asema sijaishuollossa -hanke (NOJA). Tavoitteena oli luoda omavalvontasuunnitelmasta nuorille ymmärrettävä versio sekä vahvistaa nuorten omavalvontaa koskevaa tietoutta.

Syksyllä käynnistettiin NOJA ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyö verkkojulkaisusta. Sen tarkoitus on tarjota sosiaalialan ammattilaisille ja sijaishuollon eri toimijoille tietoa siitä, miten kertoa nuorille heidän oikeuksistaan ja asemastaan sijaishuollossa.

Syksyllä käynnistyi myös yhteistyö THL:n kanssa. Siinä selvitetään vaativahoitoisten teini-iässä sijoitettujen lasten vaikuttavia työmenetelmiä Suomessa ja kansainvälisesti. Keskusliitto tuottaa selvitykseen kirjallisuuskatsauksen, johon sisällytetään myös nuorten omia viestejä Nuorten Päivistä.

Keskusliitto otti kantaa ja edisti toimenpidesuositusta jälkihuollon ikärajan nostamisesta 25 ikävuoteen yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa. Osallistuimme kansalliseen jälkihuoltotyöryhmään ja järjestimme jälkihuoltoteemaisen alaseminaarin lastensuojelupäivillä. Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nousi 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen 1.1.2020.

Työryhmätyöskentely ja tapahtumat

Keskusliitto osallistui useisiin kansallisiin työryhmiin, esim. vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmään, OT-keskus-työskentelyyn, koulukotien johtokuntaan, systeemisen lastensuojelun ohjausryhmään, FASD-ohjausryhmään, LASTERI-ohjausryhmään sekä Kysy ja kuuntele – sijoitettujen lasten hyvinvointi ja systemaattinen kuuleminen -ohjausryhmään.

Järjestimme marraskuussa yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä B-Plan Distributionin kanssa lastensuojeluaiheisen System Crasher -elokuvan ennakkonäytöksen ja keskustelutilaisuuden kuntien ammattilaisille.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa kuultiin alustuksia sekä keskusteltiin jälkihuollosta, lastensuojelun ajankohtaisista kansallisista kehittämisaiheista, lapsivaikutusten arvioinnista, systeemisestä lastensuojelusta ja lastensuojelun vaikuttavuudesta.

Lapset SIB

Lapset SIB -hankkeessa saatiin päätökseen taustatyö kuntien kanssa. Hankkeessa on lopulta yhteensä viisi kuntaohjelmaa: Hämeenlinna, Helsinki, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa. Ohjelmien kautta tuetaan ainakin 650 lasta ja perhettä. Välillisesti lapsia on enemmänkin, sillä monesti perheissä on useampia lapsia. Vuoden 2019 aikana tuen piirissä oli noin 50 lasta.

Mukana olevissa kunnissa työskenneltiin ohjelmien eteenpäin viemiseksi vahvassa yhteistyössä hankkeen verkostojen kanssa. Toiminnan aloittaneissa kunnissa vahvistettiin oikeiden asiakkaiden tunnistamista ja ohjaamista sekä interventiokokonaisuuksia, jotta ohjelma toimisi vaikuttavasti. Lisäksi käynnistettiin hyvinvointivaikuttavuuden mittaaminen, joka toteutetaan interventioiden päätoteuttajakumppaneiden mittareiden sekä THL:n Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyn avulla kaikissa hankkeen kunnissa.

Lapsen Maailma

“Lehti nostaa esiin kiinnostavalla tavalla erilaisia arjen sankareita eri puolelta maata.” (Lukijakysely 2019)

Lehti on oleellinen osa Keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. Lehdessä esiteltiinkin Kaikille eväät elämään – ja SIB-hankkeita sekä kampanjoitiin Anna ääni lapselle -tunnuksen alla.

Keväällä toteutetussa lukijakyselyssä (n=341) 70 % vastaajista antoi lehdestä arvosanan hyvä ja 26 % erinomainen. 74 % vastaajista tilasi lehteä, koska halusi tukea Lastensuojelun Keskusliiton toimintaa. 80 % vastaajista piti hyvin tärkeänä ja 19 % melko tärkeänä, että lehti painetaan Suomessa. Vastauksissa korostuivat myös ekologiset arvot. Lehteä saattoikin tilata digitaalisessa muodossa loppuvuodesta.

Lapsen Maailman kuusiosainen Kirjanmerkkipodcast sai Edit-aikakauslehtikilpailussa kunniamaininnan Vuoden 2018 Digitaalinen teko aikakausmediassa -sarjassa.

Henkilöt istuvat tai seisovat vaaleanpunaisten laatioiden ympäröimänä taustanaan Editgaalan seinäke.

Toimittaja Maija Puska (vas.), äänisuunnittelija Jaakko Autio, päätoimittaja Hanna Heinonen, toimituspäällikkö Anu Jämsén ja tuottaja Tuuli Valo Edit-gaalan tunnelmissa.


Mies ja nainen poseeraavat iloisesti kameralle valkoisen tiiliseinän edessä.

Podcastissa olivat äänessä lapset ja nuoret, mutta jaksoissa vieraili myös aiheisiin perehtyneitä aikuisia. Ilmastonmuutos-jaksossa vieraili kirjailija ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen.

Vilho Ruuska, 10 vuotta, turkiskauluksisessa takissa ja taisteluvarusteissa. Hän kurkistaa miekkansa takaa.

  • Verkossa näyttökertojen määrä nousi 57 % (548 825) ja niillä vierailleiden määrä kasvoi 45 % (288 484).
  • Instagram-seuraajien määrä nousi 22 % (1 377)
  • Facebook-tykkääjien määrä nousi 7 % (4 616)
  • Twitter-seuraajien määrä nousi % 8 % (2 456)
  • Uutiskirjeen tilaajien määrä nousi 9 % (2 760)
  • 6 aktiivista blogia, joilla lukijoita yhteensä 160 743.
  • 314 blogipostausta

Sivujen TOP 3:

  1. Otto Kalliorannan (Lapselliset miehet) blogiteksti yläkoulun opettajasta, lokakuussa julkaistu (37 550 yksilöityä sivun katselua)
  2. Eskaristressi, maaliskuussa julkaistu juttu (13 827)
  3. One glass of milk, please -blogin etusivu (3 974)

Blogien TOP 3:

  1. Lapselliset miehet (59 037 yksilöityä sivun katselua)
  2. One glass of milk, please (36 796)
  3. Rupista rakkautta (25 313)
  • Yhteen kasattuja, värikkäitä lasten rakennuspalikoita.

Kansainvälinen työ

Lastensuojelun keskusliiton asiantuntijat osallistuvat vuoden aikana lukuisiin kansainvälisen yhteistyön verkostoihin. Kansainvälisillä foorumeilla mm. edistettiin lasten oikeuksien toteutumista EU-politiikassa, vaikutettiin ilman huoltajaa tulleiden lapsien asemaan ja vahvistettiin osaamista kansainvälisistä sijaishuollon käytännöistä.

Eurochild

Eurochild on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä verkosto, joka pyrkii vahvistamaan lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Se saa päärahoituksensa EU:lta.

  • Keskusliitto oli aktiivinen Eurochildin toiminnassa. Ohjelmajohtaja toimi Eurochildin hallituksen jäsenenä, ja lisäksi työskentelimme National Partner Network -verkostossa.
  • Eurochildin presidentti H.E Marie Louise Coleiro-Preca vieraili Suomessa lokakuussa ja tapasi keskusliiton jäseniä.
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin vuosittaiseen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) raportointiin.
  • Keskusliitto osallistui huhtikuussa Eurochildin Children´s Councilin tapaamiseen (Bryssel) ja tuki Suomen edustajaa ECC:iin liittyvässä työssä.
  • Eurochildin järjestämä lapsen oikeuksiin kiinnittyvä EU-seminaari järjestetään Hämeenlinnassa marraskuussa 2020 yhteistyössä keskusliiton ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Vuoden 2019 aikana keskusliitto järjesti kaksi suunnittelutyöryhmän tapaamista ja osallistui Eurochildin lasten ja nuorten ohjausryhmän suunnittelutilaisuuteen.

OMEP – varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö

OMEP on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on neuvoa antava asema YK:ssa ja UNESCOssa. Se toimii lähes 70 maassa edistäen lasten hyvinvointia sekä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

  • Suomen OMEP-toimikunta kokoontui kolme kertaa.
  • Keskusliitto osallistui OMEPin Euroopan kokoukseen ja konferenssiin kesäkuussa Lissabonissa. Konferenssin teema oli Education for Sustainable Development.

FICE- maailmanlaajuinen sijaishuollon toimijoiden verkosto

FICE on vuonna 1948 perustettu kansainvälinen sijaishuollon toimijoiden järjestö, jonka keskeinen tavoite on tukea laadukkaan sijaishuollon toteuttamista. Keskusliitto osallistui etäyhteydellä FICE-kongressiin, joka järjestettiin lokakuussa Tel Avivissa. Kongressin teema oli Better future opportunities for children and young people on multicultural societies.

Lähialueyhteistyö

Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Suurin osa projekteista tehdään Venäjän kanssa, ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen.

Keskusliitto toi yhdessä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa esille lapsen oikeuksien sopimusta Venäjällä järjestetyissä tilaisuuksissa ja puheenvuoroissaan. Kirjoitimme asiatuntijakirjoituksia lehtiin ja olimme mukana järjestämässä 20 venäläisen lastensuojelun asiantuntijan opintomatkaa Suomeen. Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiön avustuksella keskusliitto auttoi Karjalan Vozrojdenje-säätiön kanssa vähävaraisia perheitä, esitteli perhetyökonseptia sekä kehitti kouluterveyskyselyä Petroskoin alueella. Keskusliiton asiantuntija osallistui Vilnassa lapsen oikeudet erotilanteessa -aiheiseen paneeliin joulukuussa.

Pohjoismainen yhteistyö

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös pohjoismaisella tasolla. Osallistuimme vuoden aikana Pohjoismaisten lastensuojelupäivien (Nordiska barnavårdskongressen NBK) suunnittelukokoukseen Tanskassa.

Keskusliitto osallistui marraskuussa perhehoidon toimijoista koostuvan pohjoismaisen verkoston tapaamiseen Tukholmassa. Kokouksen järjestäjänä oli Ruotsin Socialstyrelsen ja sen keskeisiä aiheita olivat mm. perhehoitoa koskeva ajankohtainen tutkimus, perhehoidon kehittäminen ja lasten osallisuus.

Keskusliitto oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä 11. lasten kaltoinkohteluun ja hyväksikäyttöön liittyvää kansainvälistä konferenssia, joka pidetään toukokuussa 2020 Helsingissä. Suunnittelutyötä on tehty yhdessä NFBOn (Nordisk förening mot barnmishandling og omsorgsvikt) kanssa.

Euroopan neuvoston lapsiohjelma ja -strategia

Euroopan neuvoston Building a Europe for and with Children -lapsiohjelma ja lapsen oikeuksien strategia pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ne pyrkivät sisällyttämään lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukemaan jäsenvaltioita lasten oikeuksien toteuttamisessa.

  • Keskusliitto teki yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja lapsijärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan neuvoston lapsistrategiasta ja lapsen oikeuksiin liittyvistä suosituksista.

Lastekaitse Liitt

Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä virolaisen sisarjärjestönsä Lastekaitse Liitin kanssa lapsen oikeuksien edistämiseen liittyen.

IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto

IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto, jossa on mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita.