Etusivu

  • Lastensuojelun Keskusliiton vuosikatsaus 2017

Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2017



Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2017 toteutetun kyselyn perusteella 71 % 10-17-vuotiaista lapsista ja nuorista pitää lasten asemaa Suomessa hyvänä. Kuitenkin 6 prosentilla kokemus on aivan toinen: he pitävät lapsen asemaa huonona. Eriarvoistuminen nousikin sekä lasten omasta näkökulmasta että keskusliiton sidosryhmien mielestä yhdeksi eniten lasten asemaa ja hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi keskusliiton selvityksissä. Osa lapsista voi todella hyvin, mutta osalla menee huonosti. Nämä ovat ne lapset, joihin meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Vuonna 2017 lapsen oikeuksien toteutuminen läpileikkaavasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa näyttäytyi sattumanvaraisena. Näistä syistä keskusliitto halusi edistää ajatusta kansallisesta lapsistrategiasta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tarvitsemme toimintapolitiikkaa, suunnitelmaa ja johtamisjärjestelmää, joka perustuu nykyistä vankemmin YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Keskeisiä keinoja tässä ovat lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi, jotka pitää saada osaksi poliittista päätöksentekoamme. Meidän tulee aktiivisesti tavoitella nykyistä lapsimyönteisempää yhteiskuntaa, jonka lapsi- ja perhepolitiikka on johdonmukaista ja suunnitelmallista ja huomioi erilaisten lasten ja perheiden tarpeet.

Toimintavuoden aikana lasten hyvinvointi nostettiin esiin tehtäessä Suomi 100 vuotta -juhlapäätöstä eduskunnassa. Päätöksen myötä rahoitusta kohdentui Lastensuojelun Keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kolmekymmentä vuotta aiemmin perustaman Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöön, ITLA (nyk. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö) tulevaan toimintaan. Samalla keskusliitto luopui roolistaan ITLAssa. Juhlapäätöksellä edistetään ja tuetaan Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

Isot muutokset sekä yhteiskunnassa että keskusliitossa kannustivat uusimaan keskusliiton strategian. Uudessa strategiassamme vuosille 2018-2021 on määritelty keinot, joilla aiomme vastata toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin. Keskusliitto pyrkii strategiakaudella entistä vuorovaikutteisempaan voimien yhdistämiseen, rohkeampiin avauksiin vaikuttamistyössään sekä innovatiiviseen ja proaktiiviseen lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Uudistimme samalla myös neuvottelukuntarakenteitamme.

Lastensuojelun Keskusliitto täytti toimintavuonna 80 vuotta. Keskusliiton perustava kokous pidettiin 27.11.1937 nykyisessä Säätytalossa. Uuden keskusjärjestön toivottiin yhdistävän Suomen lastensuojeluväen rivit sekä toimivan aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Voimien yhdistäminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on edelleenkin keskusliiton toiminnan keskiössä. Lasten hyvinvoinnin tulee olla koko yhteiskunnan yhteinen ponnistus.

Vuosi lukuina


Keskusliitto


93

Jäsenjärjestöä



39

Kunta- tai kuntayhtymäjäsentä



3

Neuvottelukuntaa



2

Toimikuntaa



30

Henkilöä töissä keskusliitossa



2

Koulutuspäivät



203

Matkapäivää Suomessa



135

Matkapäivää ulkomailla



Viestintä



5

Julkaisua



24

Tiedotetta



264

Verkkomediaosumaa



10

Verkkosivustoa



39

Blogikirjoitusta



14

Videota



6

Animaatiota



11

Lapsen Maailma -lehteä



56

Uutiskirjettä



6

Jäsentiedotetta



1 053

Kirjan lainausta


Vaikuttamistyö


6

Kannanottoa



30

Lausuntoa



8

Kuulemistilaisuutta



Verkostotyö


21

Koulutusta tai seminaaria



25

Ohjausryhmäjäsenyyttä



52

Kotimaista verkostoa, joissa mukana



20

Kansainvälistä verkostoa, joissa mukana



89

Pidettyä puheenvuoroa



30

Asiantuntijakirjoitusta



68

Vastattua kansalaisyhteydenottoa



8

Kuulemistilaisuutta



8

Artikkelia



1

Tutkimusjulkaisu



Toimisto


21

Koko henkilöstön yhteistä kokousta



550

Talossa järjestettyä kokousta



1 654

Postilähetystä



202

Matkalaskua



244

Kululaskua



1 519

Ostolaskua



1 379

Myyntilaskua


TOIMINNANJOHTAJALTA





HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJALTA



Hallitus 2017


ToimikausiVarsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
2016 – 18Puheenjohtaja
Professori PENTTI ARAJÄRVI
2015 – 17Johtava sosiaalityöntekijä SATU ELLONEN
Kotkan kaupunki
Toiminnanjohtaja PIRJO HAKKARAINEN
Perhehoitoliitto
2015 – 17Pääsihteeri LASSE HALME
Nuori Kirkko
Puheenjohtaja ANNA LENA KARLSSON-FINNE
Finlands Svenska Socialförbund
2015 – 17Hallituksen puheenjohtaja TERO RISTIMÄKI
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö TALENTIA

Sosiaalityöntekijä TERHI SOITTILA
Janakkalan kunta
2015 – 17Toiminnanjohtaja, 1. varapuheenjohtaja
PIA SUNDELL
Barnavårdsföreningen i Finland
Lastenkodin johtaja PERTTI KUKKONEN
Auta Lasta
2016 – 18Johtaja KIM BERGLUND
Perhekuntoutuskeskus Lauste
Lasten- ja nuortenkoti Vanamon esimies KRISTIINA KEPPO
Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
2016 – 18Pääsihteeri HANNA MARKKULA-KIVISILTA
Pelastakaa Lapset
Varhaiskasvatusjohtaja SATU JÄRVENKALLAS
Helsingin kaupunki
2016 – 18Johtaja TINA MÄKELÄ
Suomen Uusperheellisten liitto
Toiminnanjohtaja JARI KETOLA
Pesäpuu
2016 – 18Kehitysjohtaja MIKKO ORANEN
Nuorten Ystävät
Toiminnanjohtaja TUULA KUMPUMÄKI
Yhteiset Lapsemme
2017 – 19Lastensuojelupalveluiden päällikkö MARI AHLSTRÖM
Espoon kaupunki
Toiminnanjohtaja MARIANNA OHTONEN
Kehitysvammaliitto
2017 – 19Pääsihteeri MILLA KALLIOMAA
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Päällikkö, TUIJA RINKINEN
Väestöliitto, nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
2017 – 19Toiminnanjohtaja KAI LAITINEN
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
Toiminnanjohtaja PAULIINA LEHTINEN
KASPER – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
2017 – 19Pääsihteeri RIITTA SÄRKELÄ
Ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja JOHANNA LAISAARI
Suomen Vanhempainliitto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat

Erikoistutkija TARJA HEINOJohtaja MATTI SALMINEN,
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja

Talous ja hallinto



Talous

Vuoden 2017 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista. Tilivuonna käynnistettiin myös 100-prosenttisesti STEA-rahoitteinen Kaikille eväät elämään -hanke sekä 80-prosenttisesti OKM-rahoitteinen Mediakasvatuksen kehittäminen -hanke. Lisäksi FIM Pääomarahastot Oy:n kanssa tehtiin sopimus SIB-hankkeen asiantuntijapalveluista.

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso laski verrattuna edellisvuoteen. Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen taso laski edelleen, mutta koulutuspäivien tuotot kasvoivat. Pääsääntöisesti ero syntyi saadun Emma & Elias -hankkeen STEA-avustuksen jaksottamisesta vuodelle 2018.

Tuottojen tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön avustus (Linnanmäki), hyvin toimivat koulutuspäivät, STEA:n yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.

Kokonaisuudessaan keskusliiton tulos muodostui kuitenkin huomattavan ylijäämäiseksi. Linnanmäen tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa toteutui suurempana kuin keskusliiton talousarviossa oli arvioitu. Myös sijoitustoiminnan tuotto oli suurempi kuin talousarviossa oli ennustettu ja edellisvuonna toteutunut.

Henkilösidonnaisissa kuluissa merkittävimpinä tekijöinä olivat lomapalkkavarauksen tulosta parantava muutos, lisäeläkkeen poisjäänti, muiden henkilöstökulujen väheneminen ja säästö matkakuluissa.

Kiinteistöön liittyvät ylläpitokulut sekä IT- ja kalustohankinnat pienenivät edellisvuodesta. Lisäksi muiden varsinaisen toiminnan kulujen luokassa varsinkin LM lehden kulurakenteen karsiminen sekä viestinnän, erityisesti mediaseurannan, kulujen lasku varmistivat ylijäämäisen tuloksen.




Hallinto

Kalenterivuonna 2017 keskusliiton palveluksessa oli keskimäärin 27 henkilöä eli saman verran kuin edellisvuonna. Palkkalistoilla oli kaikkiaan 34 henkilöä. Yksi työntekijä palasi perhevapailta, yksi oli opintovapaalla ja yksi aloitti toimivapaan. Kahden viimemainitun tilalle rekrytoitiin työntekijät. Lisäksi erillisillä päätöksillä työllistettiin harjoittelijoita: vuoden 2017 aikana keskusliitossa oli harjoittelussa kolme henkilöä eri aikoina.

Keskusliitto panostaa henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen. Erilaisia koulutustapahtumia järjestettiin isommille ryhmille, mutta myös valmiiksi räätälöityjä kursseja käytettiin. Henkilökohtaiseen kouluttautumiseen panostettiin tapauskohtaisesti.

Työterveys ja työhyvinvointi

Keskusliiton työterveyshuolto on järjestetty Sairaala Eiran kanssa solmitulla työterveydenhuoltosopimuksella. Lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (korvausluokka I) lisäksi sopimukseen kuuluu vapaaehtoisia kuluja (korvausluokka II). Käytössä on myös varhaisen tuen malli.

Työnantaja panosti vapaaehtoisiin työterveyden, eli sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksiin n. 15 500 euroa.

Ergonomiset työolosuhteet tarkistetaan tarvittaessa sekä aina uuden henkilön aloittaessa työsuhteen. Tarvittaessa ohjeita saa myös etätyöpisteen kuntoon saattamiseen.

Työterveyshuollon ja työnantajan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kaikissa työuran vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Tärkeä on myös työsuojelutoimikunnan rooli.

Osana työhyvinvoinnin ja -viihtyisyyden lisäämistä alettiin suunnitella toimiston kalusteiden ja sisustuksen uudistamista. Varsinainen työ siirtyi vuodelle 2018.

Keskusliitto tarjosi lounasedun lisäksi henkilöstölleen liikunta-, kulttuuri- ja työmatkaseteleitä sekä korvasi osittain hammaslääkärikuluja.

Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli edelleen matala. Pitkien sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä pysyi aikaisemmalla tasolla johtuen sairaustapauksesta.

Keskusliiton toimisto

Lastensuojelun Keskusliiton toimisto sijaitsee Helsingin Eirassa vanhassa kivitalossa. On linjattu, että kiinteistön systemaattinen kunnossapito on pitkällä aikavälillä kokonaisedullisin ratkaisu. Vuonna 2017 kiinteistössä ei tehty korjauksia. Vuoden 2018 aikana aloitetaan ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän kuntoselvitys ja aikataulutetaan mahdolliset toimenpiteet

Henkilöstö



1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
1

Monica Lindholm

Toimistosihteeri

2

Tuuli Valo

Koulutussuunnittelija

3

Kaisa Pastila

Viestintäkoordinaattori

4

Tiina Kononen

Ohjelmakoordinaattori, Emma & Elias

5

Anu Jämsén

Toimituspäällikkö, Lapsen Maailma -lehti

6

Arja Salo

Toimistoapulainen (osa-aikainen)

7

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

8

Sonia Kuutti

Harjoittelija, Emma & Elias

9

Olli Alanen

Ohjelmapäällikkö

10

Tuire Berg

Johdon assistentti

11

Eliisa Jämsén

Erityisasiantuntija

12

Hanna Heinonen

Toiminnanjohtaja

13

Kaisu Muuronen

Erityisasiantuntija

14

Sauli Hyvärinen

Erityisasiantuntija

15

Reetta Kallio

Harjoittelija

16

Merja Paumo

Toimistosihteeri

17

Julia Kuokkanen

Erityisasiantuntija

18

Tiia Hipp

Erityisasiantuntija

19

Ville Lavikainen

Tietoasiantuntija

20

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

21

Susanna Hoikkala

Eritysasiantuntija

22

Miia Pitkänen

Ohjelmajohtaja (toimivapaalla)

23

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

24

Sonja Soini

Asiantuntija


Toimisto lukuina


21

Koko henkilöstön yhteistä kokousta



550

Talossa järjestettyä kokousta



1654

Postilähetystä


Lisäksi keskusliitossa on vuoden aikana työskennellyt

Sofia Isokoski

Hanna-Mari Järvinen

Sari Hanhinen

Susanna Huuskonen

Salla Karjalainen

Susanna Kaste

Janne Kettunen

Petri Koskinen

Ulla Lindqvist

Taina Martiskainen

Saara Paajanen

Petri Paju

Aila Teittinen

Perhevapaalla olivat

Tuuli Daavittila

Senja Liikonen


Vaikutta­mis­työ lukuina



30

Lausuntoa



8

Kuulemistilaisuutta



68

Vastattua kansalais-yhteydenottoa



89

Pidettyä puheenvuoroa



25

Ohjausryhmä­jäsenyyttä



6

Kannanottoa



38

Asiantuntija-kirjoitusta tai artikkelia



21

Koulutusta tai seminaaria


Vaikuttamistyö


Keskusliitto edistää toiminnallaan lasten hyvinvointia ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Vaikuttavuus rakentuu keskusliiton asiantuntijoiden ja viestinnän tiiviillä yhteistyöllä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa vaikuttamistyön tulee olla entistä pitkäjänteisempää, mutta myös innovatiivista, proaktiivista, vuorovaikutuksellista ja monikanavaista. Vaikuttamistyössä hyödynnetään entistä enemmän jäsenistön ja muiden sidosryhmien osaamista.
Toimintavuoden aikana keskityttiin erityisesti lasten, nuorten ja perheiden näkemyksiin. Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapsivaikutusten arviointi toteutettaisiin ja huomioitaisiin aina lapsia ja perheitä koskevia ratkaisuja tehtäessä.

Keskeisiä lausuntoja ja kannanottoja

Kuluneen vuoden aikana keskusliitto on ottanut aktiivisesti kantaa esim. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen, valinnanvapauskysymykseen sekä lapsi- ja perhepolitiikan kehittämiseen. Vaikuttamistyö nojaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja siihen, että lasten etu huomioitaisiin entistä paremmin päätöksenteossa.

Vuonna 2017 keskusliitto antoi 23 lausuntoa, joiden laatimisessa hyödynnettiin keskusliiton asiantuntijoita ja jäsenyhteisöjä. Keskeisimmissä lausunnoissa tuotiin esiin esim. alkoholilain kokonaisuudistuksen haitallisuutta lapsille, peräänkuulutettiin lapsivaikutusten arviointia monessa hallituksen esityksessä ja lapsen edun näkökulmaa useissa soteen liittyneissä lakiesityksissä. Lapsi- ja perhepoliittiset lausunnot tiivistyivät keskusliiton lausunnossa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2017.

Järjestöjen yhteinen vaikuttamistyö

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat tehostaneet vaikuttamistyötään suunnitellen ja valmistellen yhteisiä kannanottoja, lausuntoja ja aloitteita.

Järjestöt nostivat yhteisissä kannantotoissaan esiin mm. valinnanvapausmalliin liittyviä keskeisiä ongelmia, vaativat maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamista sote-uudistuksessa, kehottivat hallitusta puuttumaan entistä vahvemmin lapsiperheköyhyyteen ja huolehtimaan siitä, että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu perhevapaauudistuksessa. Muiden lapsijärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä myös kansallisen lapsistrategia-aloitteen valmistelussa.

Anna ääni lapselle

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä kuntavaalikampanjaa Anna ääni lapselle. Kampanjassa oli mukana 21 lapsi- ja perhejärjestöä sekä lähes 600 vapaaehtoista Ääni lapselle -agenttia. Keskusliitto toimitti agenteille järjestöjen tuottamaa vaikuttamistietoa ja valmiita materiaaleja esim. sosiaalisessa mediassa käytettäväksi. Osallistujat antoivat kampanjasta hyvää palautetta ja se onnistuikin nostamaan lasten asioita puheenaiheeksi vaalien alla erityisesti sosiaalisessa mediassa. Vaalien jälkeen keskusliiton tietopalvelu tuotti visuaalisen tulospalvelun niistä valtuutetuista, jotka allekirjoittivat Lasten ja nuorten huoneentaulun.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui lapsi- ja perhepalveluiden muutosryhmän ohjausryhmän toimintaan ja toimi aktiivisesti sen eteen, että lapsi- ja perhejärjestöt olisivat laajasti osallisina muutosohjelman toteuttamisessa. Keskusliitto järjesti koordinaatiotapaamisia ja välitti tietoa muutosohjelman toteutumisesta ja etenemisestä järjestökentälle.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman käynnistyttyä Lastensuojelun Keskusliitto kutsui jäsenjärjestöjään, Emma & Elias -ohjelman järjestöjä ja muita kiinnostuneita pohtimaan, olisiko järjestöjen hyvä yhdessä hakea rahoitusta omalle perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishankkeelle. Hanketta suunniteltiin kevään 2017 aikana useissa yhteisissä tapaamisissa, ja joulukuussa Perheet keskiöön! -hanke sai STEA:n kolmivuotisen (neljäs ehdollisena) rahoituksen.

Perheet keskiöön! on 54 järjestön yhteinen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke (2018–2020). Sen päätavoite on kiinnittää järjestöjen tarjoama toiminta, tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa koko valtakunnan alueella.

Sote-selvitys ja soteen liittyvä vaikuttamistyö

Vuoden 2017 vaikuttamistyötä väritti merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Siihen liittyen keskusliitto tuotti kolme lausuntoa sekä julkaisun ja kannanoton ja oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Uudistukseen otettiin kantaa myös lukemattomissa sosiaalisen media keskusteluissa.

Keskusliitto on kaikissa julkituloissaan korostanut, että uudistuksesta puuttuu laadukas lapsivaikutusten arviointi. Se on nostanut esiin myös huolensa sen aiheuttamasta palvelujärjestelmän eriytymisestä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen mahdollisesta kasvusta.

Kantelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta

Keskusliitto teki marraskuussa 2016 järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen hallituksen päätöksestä rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen.

Keskusliiton näkemyksen mukaan muutos on lapsen edun vastainen, sillä varhaiskasvatus on ollut varhaiskasvatuslain mukaan jokaisen lapsen universaalioikeus. Vuonna 2016 tuli voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, jossa lapsen oikeutta subjektiiviseen varhaiskasvatukseen rajattiin, mikäli tämän vanhempi on työtön tai hoitaa perheen toista lasta kotona.

Varhaiskasvatuslakiin tullut muutos asettaa perheet ja lapset eriarvoiseen asemaan. Huoltajien elämäntilanne, sosiaalinen asema ja työmarkkinastatus eivät saa vaikuttaa lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Asian käsittely eteni Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa vuoden 2017 aikana. Suomen valtio antoi vastineensa kanteluun ja keskusliitto vastauksensa valtion vastineeseen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tekee ratkaisunsa vuoden 2018 aikana.

Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu

Lapsen oikeuksien sopimuksen Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu jatkui. Keskusliiton jäsenyhteisöistä ja muista sidosryhmistä koostuneet ryhmät saivat teemakohtaiset työskentelynsä päätökseen keväällä, minkä jälkeen kokonaisuuden työstö jatkui keskusliitossa. Vaihtoehtoinen raportti voidaan viimeistellä ja toimittaa YK:n lapsen oikeuksien komitealle vasta, kun valtion raportti on valmis.

Keskusliitto osallistui keväällä 2017 ulkoasiainministeriön järjestämään kuulemistilaisuuteen, joka koski yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Keskustelun pohjana toimivat lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 Suomelle antamat päätelmät ja suositukset.

Lokakuussa keskusliitto järjesti yhteistyössä eduskunnan oikeusasiamiehen, Ihmisoikeuskeskuksen, lapsiasiavaltuutetun, Suomen UNICEF ry:n sekä ulkoasiainministeriön kanssa seminaarin lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta. Pääpuhujana toimi lapsen oikeuksien komitean jäsen Kirsten Sandberg.

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR)

Suomi oli toukokuussa arvioitavana YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Vertaistarkastelussa muut YK:n jäsenmaat antoivat Suomelle 153 suositusta, joilla ihmisoikeustilanne parantuisi. Ensin Suomi aikoi hylätä peräti 37 niistä, mutta lopulta määrä putosi lopulta 27:ään.

Järjestöt esiintyivät kuulemistilaisuudessa 17.8. ja jättivät yhteisen kannanoton 23.8. toivoen, että hallitus ryhtyisi korjaamaan ihmisoikeuspolitiikkansa suuntaa. Järjestöt vaativat Suomelta mm. translain muutosta, turvakotipaikkojen lisäämistä, pakolaisten perheenyhdistämisen mahdollistamista sekä tehokkaampaa puuttumista rasismiin ja syrjintään.

Piiskasta jäähypenkkiin



Lapsibudjetoinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen

Lapsivaikutusten arviointi on ollut mukana hallitusohjelmissa jo vuodesta 2011, mutta sitä ei edelleenkään toteuteta riittävästi. Vuonna 2017 keskusliitto nosti teemaa laajasti esille vaikuttamistyössään. Se kutsui joukon valtionhallinnon, kuntien sekä järjestöjen toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista sekä pohtimaan, millaisia toimia lapsi- ja perhepolitiikassa tarvitaan lapsivaikutusten arvioimiseksi ja lapsibudjetoinnin käynnistämiseksi.

Keskusliitto järjesti yhteistyössä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa seminaarin Lapsuuden hintalappu – Lapsuuteen investoimalla kohti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää päätöksentekoa, joka kokosi runsaan joukon kuntien, valtionhallinnon ja järjestöjen toimijoita kuulemaan ja keskustelemaan lapsivaikutusten arvioinnista ja lapsibudjetoinnista.

EU:n uusi tietosuoja-asetus ja selvitys nuorten näkemyksistä

Keskusliitto toteutti keväällä verkkokyselyn, jossa pyrittiin kartoittamaan nuorten ajatuksia ja toimintatapoja erityisesti sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kyselystä tuotettu raportti julkaistiin keskusliiton verkkosivuilla.

Keskusliitto ryhtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Pelastakaa Lasten ja Suomen Unicefin kanssa selvittämään, mitä vuonna 2018 sovellettavaksi tulevan tietosuoja-asetuksen toimeenpano tarkoittaa lapsen oikeuksien kannalta. Lasten ja nuorten oikeudet ja tietosuoja digitaalisessa ympäristössä -hanke sai rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen julkaisu valmistuu vuonna 2018.

Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, ihmiskaupan uhrit

Vaikuttamistyö maahanmuuttajalasten osalta keskittyi etupäässä ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeuksiin, edustajajärjestelmän kehittämiseen ja lasten kotoutumiseen. Liiton asiantuntija piti puheenvuoron TRUST-hankkeen seminaarissa sekä Perheryhmäkotipäivillä. Esiin nostettiin myös mm. EOA:n toimiston ja ihmisoikeuskeskuksen kanssa ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeusturvakysymystä etenkin edustajajärjestelmän ja oikeusavun näkökulmasta.

Keskusliitto on mukana ihmiskaupan vastaisessa järjestöverkostossa. Se aloitti keskustelun lapsiin ja ihmiskauppaan liittyvän tiedonvaihdon ja vaikuttamistyön tarpeesta erilaisten toimijoiden kesken.



Julkaisut












Kansainvälinen työ


Vuoden 2017 aikana keskusliiton asiantuntijat osallistuvat lukuisiin kansainvälisen yhteistyön verkostoihin. Kansainvälisillä foorumeilla mm. edistettiin lasten oikeuksien toteutumista EU-politiikassa, vaikutettiin ilman huoltajaa tulleiden lapsien asemaan ja vahvistettiin osaamista kansainvälisistä sijaishuollon käytännöistä.




Eurochild

Eurochild on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä verkosto, joka pyrkii vahvistamaan lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Se saa päärahoituksensa EU:lta.

  • Keskusliitto oli aktiivinen Eurochildin toiminnassa. Liiton edustaja toimii sen hallituksessa, minkä lisäksi keskusliitto on kansallinen toimija National Partner Network -verkostossa.
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin vuosittaiseen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) raportointiin.
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin Children´s Councilin ensimmäiseen tapaamiseen ja tuki Suomen edustajaa ECC:iin liittyvässä työssä.
  • Eurochildin Childomics -hanketta esiteltiin Lapsuuden hintalappu -yhteistyöseminaarissa.



OMEP – varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö

OMEP on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja UNESCO:ssa. Se toimii lähes 70 maassa edistäen lasten hyvinvointia sekä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

  • Suomen OMEP-toimikunta kokoontui kolme kertaa. Alkuvuodesta järjestettiin Suurten muutosten aika – Millaista varhaiskasvatusta lapselle? -seminaari, jonka antia hyödynnettiin keskusliiton kuntavaalivaikuttamisessa.
  • OMEP-toimikunnan asiantuntemusta hyödynnettiin Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin työstämisessä.
  • Keskusliiton edustaja ja OMEP-toimikunnan puheenjohtaja tapasivat helmikuussa OMEP-toimijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Tapaamisessa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä sekä pohjoismaisen verkoston tapaamisen järjestämisestä vuosittain maailmankokouksen yhteydessä. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin kesällä.
  • Keskusliitto osallistui OMEPin maailmankokoukseen sekä konferenssiin kesällä Opatijassa Kroatiassa. Konferenssin teema oli Early Childhood Relationships: The Foundation for a Sustainable Future




FICE- maailmanlaajuinen sijaishuollon toimijoiden verkosto

FICE on sijaishuollon toimijoiden järjestö, joka keskittyy sijaishuollon laatukysymyksiin.

  • Keskusliitto kävi tutustumassa Hollannin sosiaalipalvelujen uudistukseen Leidenissä toukokuussa. Matkalla tutustuttiin myös sijaishuoltoa ja muita nuorten palveluja tuottaviin kolmannen sektorin toimijoihin. Keskusliitto organisoi vastavierailun Suomessa.
  • Keskusliitto osallistui syyskuussa Esztergomissa FICE Europen ja Unkarin valtion lastensuojelutoimijoiden järjestämään seminaariin, jonka teema oli sijaishuollon laatu eurooppalaisessa toimintaympäristössä. FICE Europe on osa FICE International -verkostoa ja Unkarissa juhlistettiin sen 20-vuotista taivalta.




Lähialueyhteistyö

Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Suurin osa projekteista tehdään Venäjän kanssa, ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen.

  • Keskusliitto tiivisti yhteistyötä Venäjän valtionhallinnon kanssa. Lähialueyhteistyötä vietiin määrätietoisesti aiempaa strategisempaan suuntaan.
  • Alkuvuodesta käynnistettiin Karjalan tasavallassa Perhetyö – tukea perheille arjessa -hanke, jonka rahoittajana toimii Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiö. Hankkeessa pyritään luomaan petroskoilaisille vaikeassa elämätilanteessa ja syrjäytymisvaarassa oleville perheille palvelumuoto, jonka avulla niitä tuetaan kokonaisvaltaisesti lapsen hoidossa, huolenpidossa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.
  • Keskusliitto järjesti Moskovassa yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa vammaisten lasten oikeuksiin liittyvän seminaarin, johon osallistui suomalaisia ja venäläisiä asiantuntijoita, molempien maiden lapsiasiavaltuutetut, viranomaisia sekä järjestöjen edustajia. Tavoitteena oli lisätä tietoa ja keskustelua vammaisten lasten hyvinvoinnin edistämisestä Suomessa ja Venäjällä.
  • Keskusliitto osallistui lisäksi lukuisiin Moskovassa järjestettyihin seminaareihin, pyöreän pöydän keskusteluihin sekä kävi tutustumassa paikallisiin koulukoteihin ja lastensuojelulaitoksiin.


Pohjoismainen yhteistyö

Koko keskusliiton toiminnan ajan kansainvälistä yhteistyötä on tehty myös pohjoismaisella tasolla. Tärkeimmäksi rakenteeksi on muodostunut verkosto, joka järjestää joka kolmas vuosi pidettävät pohjoismaiset lastensuojelupäivät (Nordiska barnavårdskongressen, NBK).

Muu pohjoismainen yhteistyö

  • Keskusliitto osallistui 25.–26.4.2017 Allmänna Barnhusetin vuosittaiseen tapahtumaan Barnrättsdagarna Örebrossa, Ruotsissa. Tapahtuma kokosi 1 200 osanottajaa pohtimaan lapsenoikeusnäkökulmaa maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Keskiössä olivat ilman huoltajaa maahan tulleet lapset.
  • Keskusliitto oli mukana Islannissa pohjoismaisten lastensuojelupäivien ohjausryhmässä, joka vastaa vuoden 2018 pohjoismaisten päivien suunnittelusta.
  • Pohjoismaiset kollegat kävivät tutustumassa Suomen lastensuojeluun kesäkuussa.



Lastekaitse Liit

Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä virolaisen sisarjärjestönsä Lastekaitse Liitin kanssa.

  • Lastekaitse Liitin edustajat osallistuivat ulkoasiainministeriön, Lastensuojelun Keskusliiton, lapsiasiavaltuutetun, Suomen UNICEF ry:n, Ihmisoikeuskeskuksen ja Eduskunnan oikeusasiamiehen järjestämään Lasten ja nuorten oikeus osallistua -seminaariin.
  • Lastekaitse Liitin edustajien kanssa on tehty tiiviistä yhteistyötä lasten oikeuksien edistämisessä sekä erityisesti YK:n lapsen oikeuksien komitealle toimitettavan vaihtoehtoisen raportin koordinointiprosessin kehittämisessä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea

Keskusliitto koordinoi kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin kokoamista Suomessa. Se valmistellaan yhdessä lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen ja keskusliiton jäsenyhteisöjen kanssa. Katso lisää Vaikuttamistyö-kohdassa osio Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu.





Euroopan neuvoston lapsiohjelma ja -strategia

Euroopan neuvoston Building a Europe for and with Children -lapsiohjelma ja lapsen oikeuksien strategia pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ne pyrkivät sisällyttämään lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukemaan jäsenvaltioita lasten oikeuksien toteuttamisessa.

  • Keskusliitto tekee yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja lapsijärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan neuvoston lapsistrategiasta ja lapsen oikeuksiin liittyvistä suosituksista.



Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA

EU:n perusoikeusvirasto FRA edistää perusoikeuksien suojelua EU:n alueella. Se tarjoaa perusoikeuksiin liittyvää asiantuntija-apua EU:n ja sen jäsenmaiden päätöksentekijöille mm. tuottamalla selvityksiä.

  • Perusoikeusvirasto ryhtyi tekemään kuukausiraportointia pakolaisten ja siirtolaisten perusoikeustilanteesta niissä EU-maissa, jotka vastaanottivat huomattavan määrän turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia vuosina 2015–16. Ihmisoikeusinstituutti toteutti tiedonkeruuta Suomessa marraskuusta 2016 heinäkuuhun 2017. Keskusliiton asiantuntija osallistui hankkeeseen.




Child rights connect

Child Rights Connect on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa. Se toimii kansalaisjärjestöjen tukena mm. Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin laatimisessa ja UPR-raportin kirjoittamisessa.

  • Keskusliitto teki Child Rights Connectin kanssa yhteistyötä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen raportointiprosessissa.




CBSS – Children’s Unit in Council of Baltic Sea States/Expert Group on Children at Risk

Itämeren maiden neuvoston asiantuntijaryhmä Children at Risk järjestää vuosittain asiantuntijatapaamisia ja koulutuksia, joista osaan kutsutaan myös järjestöjä.

  • Keskusliitto on mukana CBSS:n Non-violent Childhood: Moving on from Corporal Punishment in the Baltic Sea Region -hankkeessa. Sen työntekijät vierailivat Suomessa 19.–20.6.2017 tutustumassa Suomen tilanteeseen ja hyviin käytäntöihin kuritusväkivallan ehkäisyssä. Keskusliitto järjesti vierailun yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Multi-disciplinary Assessment and Participation of Children in Child Protection Proceedings: training program with modules and tool box, international network (MAPChiPP)

EU:n komission rahoittama koulutusprojekti pyrkii parantamaan lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden valmiuksia lasten kaltoinkohtelun kohtaamiseen tuottamalla materiaalia kouluttavien tahojen käyttöön. Projektissa on mukana kahdeksan EU-maata.

  • Suomessa järjestettiin 10.– 11.10.2017 osana MAPChiPP-projektia Monialainen ja lapsikeskeinen lasten turvaaminen -seminaari, johon osallistui 15 eri alojen asiantuntijaa, jotka kehittävät moniammatillista yhteistyötä Suomessa.




Separated Children in Europe SCEP – ilman huoltajaa tulleiden asioissa toimivien verkosto Euroopassa

SCEP-verkosto puolustaa ilman huoltajaa Euroopassa liikkuvien lasten oikeuksia ja parantaa heidän kohteluaan tukemalla vaikuttamistyötä EU:n ja kansallisella tasolla. Se pyrkii tukemaan vaikuttamistyötä sekä vahvistamaan osaamista verkostoitumista.

  • 17.– 18.1.2017 Leidenissä Hollannissa pidetetyssä kokouksessa kuultiin mm. Kreikan haasteista tarjota palveluja ilman huoltajaa tulleille sekä tilanteesta Ruotsissa, jossa yritetään selvitä vuosien 2015–16 jälkimainingeista. Kuultiin myös uusista hankkeista ja osallistuttiin erilliseen ihmiskauppaa käsittelevään seminaariin.
  • Keskusliitto vastaa Suomen osalta sisällöistä kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeeseessä.




Lisäksi keskusliitto on osallistunut ao. verkostojen työhön:

IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto
IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto, jossa on mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita.

International Forum for Child Welfare (IFCW)
Suomessa vuonna 1989 perustettu verkosto edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja yhdistää kuuden maanosan lapsi- ja perhejärjestöjä.

YK:n Ihmisoikeusneuvosto
YK:n Ihmisoikeusneuvosto (United Nations Human Rights Council, HRC) on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin, joka koostuu 47 jäsenvaltiosta. Se kokoontuu Genevessä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR
Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä UNHCR:n kanssa eurooppalaisen SCEP-verkoston puitteissa sekä osallistumalla tapaamisiin järjestöjen ja Maahanmuuttoviraston kanssa.

Euroopan neuvoston GRETA-asiantuntijaryhmä

Jäsenyhteisötyö


Keskusliitto ei olisi keskusliitto ilman jäseniään. Jäsenyhteisöt tuovat keskusliiton työhön käytännön ulottuvuutta, yhteistyön ja verkostoimisen mahdollisuuksia sekä tietoa ruohonjuuritason toiminnasta. Keskusliiton sidosryhmäselvityksen perusteella jäsenet pitävät tärkeänä erityisesti verkostoitumisen ja yhteistyön edistämistä sekä jäsenyhteisöjen toiminnan tukemista ja kehittämistä muun muassa koulutusten avulla. Jäsenet ovatkin usein mukana keskusliiton vaikuttamistyössä, hankkeissa, koulutuksissa ja kampanjoissa.

Keskusliitto tarjoaa jäsenilleen muun muassa:

  • Mahdollisuuden osallistua neuvottelukuntatyöhön
  • Kohtuuhintaisia koulutuksia
  • Yhteisiä hankkeita ja kampanjoita
  • Jäsentiedotteen
  • Ilmoitusmahdollisuuden uutiskirjeissä
  • Mediaseurantaa lastensuojelusta ja lapsen oikeuksista
  • Viestintätyöpajoja

Toimintavuoden aikana keskusliitto uudisti neuvottelukuntiensa toimintaa sekä käynnisti joitakin uusia jäsenpalveluita palvellakseen jäseniään entistä paremmin. Vuoden 2017 lopussa keskusliitolla oli 93 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä. Lue lisää.

Keskusliiton jäsenet





Neuvottelukunnat

Neuvottelukuntien tehtävä on vahvistaa keskusliiton yhteyttä jäseniinsä ja lastensuojelun arkeen sekä edistää alan verkostoitumista ja yhteistä kehittämistä. Vuonna 2017 aiempien neuvottelukuntien kausi päättyi ja vuonna 2018 toimintansa aloittaa kolme uutta neuvottelukuntaa: osallisuuden edistämisen neuvottelukunta, lastensuojelun neuvottelukunta sekä lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta.

Neuvottelukunnissa käytiin niiden työn päättyessä läpi mennyttä työskentelyä ja suunnattiin katseita tulevaan kauteen. Palautteen perusteella neuvottelukunnissa käydyt keskustelut koetaan tärkeiksi ja varsinkin kollegiaalista tiedon vaihtoa ja neuvottelukunnan toisilta jäseniltä oppimista arvostetaan.

Lastensuojelun neuvottelukunta

Neuvottelukunnassa käsiteltiin vuoden 2017 aikana muun muassa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa ja LAPE-muutosohjelman etenemistä sekä työstettiin väkivaltaoppaan sisältöjä. Menneen toimikauden sisältöjä sävyttivät niin sote-palveluiden reformiin kuin asiakastyöhön ja ruohonjuuritasoon liittyneet kysymykset, ja neuvottelukunnassa käydyt keskustelut ovat olleet monitasoisia. Neuvottelukunnassa seurattiin myös ajankohtaisia tutkimushankkeita ja kuulumisia lähialueyhteistyöstä.

Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta

Neuvottelukunnassa kuultiin asiantuntija-alustuksia ja käytiin vilkasta keskustelua muun muassa SOTE- ja maakuntauudistuksesta sekä itsemääräämisoikeudesta ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Pohdittiin, miten perusoikeudet toteutuvat suuressa muutoksessa, ja voidaanko uudistuksessa turvata palvelujen saatavuus kaikille yhdenvertaisesti, kiinnittäen katse erityisesti sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Keskusteltiin myös siitä, mitä johtamiselta vaaditaan näissä muutoksissa, eritysesti dialogisen muutosjohtamisen näkökulmasta. Kokouksiin tuotiin myös ajankohtaisia keskusliiton kuulumisia.

Ehkäisevän työn neuvottelukunta

Kokouksissa käsiteltiin ehkäisevään työhön liittyviä teemoja, katsottiin tulevaisuuteen ja järjestöjen, kuntien sekä maakuntien väliseen yhteistyöhön. Perhekeskusteema ja perheille annettava varhainen tuki olivat vahvasti esillä kokouksissa. Lisäksi neuvottelukunnan kanssa valmisteltiin yhdessä keskusliiton uutta strategiaa. Neuvottelukuntakauden aikana käytiin lukemattomia mielenkiintoisia keskusteluja erilaisista ehkäisevän työn aiheista.

Tapahtumat ja koulutukset


Tapahtumien ja koulutusten järjestäminen lapsen oikeuksiin tai lastensuojeluun liittyvissä asioissa on alusta alkaen ollut keskeinen osa Lastensuojelun Keskusliiton työtä. Keskusliitto järjestää nykyäänkin vuosittain kymmeniä koulutustilaisuuksia tai tapahtumia itse tai yhteistyössä jäsentensä ja muiden kumppanien kanssa. Näistä suurimmat ovat jokasyksyiset Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® sekä eri puolilla Suomea järjestettävät Lasten suojelun kesäpäivät.


Valtakunnalliset lastensuojelupäivät®: Yli sukupolvien

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestettiin 26.–27.9. Finlandia-talolla yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Järjestyksessään 53. Valtakunnallisten lastensuojelupäivien teemana oli Yli sukupolvien – Hyvinvointia läpi vuosikymmenten. Iltatilaisuudessa juhlittiin 80-vuotiasta Keskusliittoa. Päiville osallistui 1 400 asiantuntijaa ympäri Suomen.

Ensimmäisen päivän pääpuhujat olivat dosentti Arto O. Salonen, professori Juho Saari, toimialajohtaja Tommi Laitio ja kirjailija Elina Hirvonen. Toisen päivän pääpuhujia toimivat tutkimusjohtaja Mika Aaltonen ja dosentti Linnea Karlsson. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toi tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen. Päälavalla järjestettiin myös Miltä näyttää lapsuuden tulevaisuus? -paneelikeskustelu. Varkauden kaupunki, joka voitti Kunnallinen lastensuojeluteko -kilpailun, sai päivillä tunnustuksen.

Lisäksi pidettiin 15 alaseminaaria ja tutustuttiin viiteen kohteeseen. Tauoilla oli mahdollisuus tutustua näyttelyihin, kuunnella Speaker’s Corner -esityksiä sekä vierailla Kokemuskirjastossa ja Salapoliisitoimistossa, johon oli kerätty viestejä lastensuojelun asiakaslapsilta.

Kuvia ja tunnelmia tapahtumasta: https://www.lastensuojelupaivat.fi/valokuvat/

Lasten suojelun kesäpäivät: Parempi yhes

Lasten suojelun kesäpäivät Parempi yhes – Lasten suojelua yhdessä järjestettiin 6.–7.6. Kotkan merikeskus Vellamossa. Niillä pohdittiin yhteistyön roolia muuttuvassa toimintaympäristössä useista näkökulmista. Päiville osallistui 219 lasten ja perheiden parissa työskentelevää ammattilaista erityisesti Kymenlaakson alueelta. Osallistujia tuli kuntien sosiaalitoimesta, kouluista, järjestöistä sekä yksityisiä lastensuojelupalveluja tarjoavista yrityksistä. Päivillä pidettiin kuusi alaseminaaria ja tutustuttiin kolmeen kohteeseen. Kotkan kaupunki tarjosi osallistujille iltavastaanoton kaupungintalolla.

Kesäpäivillä järjestettiin lisäksi kokemuskirjasto, josta osallistujat pääsivät lainaamaan lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria keskustelutuokioon. Kesäpäivillä kokeiltiin ensimmäistä kertaa myös Fiilismittari -palvelua, jolla osallistujat pystyivät antamaan palautetta ja kertomaan tuntemuksiaan reaaliajassa.

Kuvia ja tunnelmia tapahtumasta>>

Lasten ja nuorten osallisuustapahtumat

Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä 1.9. järjestettiin vuosittainen Nuorten Päivä Toimintakeskus Hapessa Helsingissä. Siihen osallistui lastensuojelun asiakkaana olevia ja olleita nuoria ympäri Suomea. Osalla heistä oli jo aiempaa kokemusta kokemusasiantuntijuudesta ja vaikuttamistyöstä, kun osa nuorista osallistui ensimmäistä kertaa. Nuorten Päivän keskiössä on vertaistuki ja vaikuttaminen. Nuorten viesti esitettiin lastensuojelupäivillä videon muodossa sekä toimialajohtaja Tommi Laition puheenvuoron välityksellä. Laitio osallistui myös Nuorten Päivän ryhmäkeskusteluihin.

Kokemuskirjasto sai koulutuspäivien osallistujilta sekä ”kirjoina” toimineilta nuorilta paljon positiivista palautetta. Kirjoina toimivat eri kokemusasiantuntijaryhmiin osallistuneet nuoret. Kirjasto tarjoaa koulutuspäivien osallistujille mahdollisuuden nuorten kohtaamiseen.  Siellä kuunnellaan, kysytään ja keskustellaan — ei arvioida, tehdä suunnitelmia tai päätöksiä.

Nuoret osallistuivat myös lastensuojelupäivien alaseminaareihin kokemusasiantuntijoina kommentoiden ja osallistuen keskusteluun.

Tapahtumat ja seminaarit 2017


Hankkeet


Lastensuojelun Keskusliitolla on usein erilaisissa hankkeissa koordinoiva ja eri tahoja yhdistävä rooli. Hanketyö on keskusliitolle myös hyvä keino pitää yhteyttä käytännön toimijoihin, edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä saada tietoa ruohonjuuritason toiminnasta.

Keskeinen verkostojen luomisen muoto on ollut kuuden vuoden ajan keskusliiton koordinoima Emma & Elias -ohjelma, joka päättyi vuonna 2017. Emman ja Eliaksen jalanjäljissä aloitteli toimintaansa kaksi STEA:n rahoittamaa hanketta: Kaikille eväät elämään ja Perheet keskiöön. Keskusliitto tulee niissä hyödyntämään Emma & Elias -ohjelmasta saatuja ohjelmallisen kehittämistyön koordinoinnin kokemuksia ja tietämystä.


Emma ja Elias -ohjelma

STEA:n (RAY:n) rahoittaman Emma & Elias -ohjelman (2012–2017) tavoitteena on ollut löytää ja vahvistaa järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja perheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskityttiin yläkouluikäisten ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Keskusliitto tuki mukana olevien järjestöjen kehittämistyötä hanketuen, verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen, viestinnän, vaikuttamistyön sekä arvioinnin ja tutkimuksen keinoin.

Vuosi 2017 oli ohjelman viimeinen toimintavuosi. Onnistumisen kannalta tärkeää ohjelmallisessa kehittämistyössä oli tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö ohjelman rahoittajan, koordinaatiotahon sekä kehittämistyötä tekevien hankkeiden välillä.

Kuva: Hyvän yhteistyön tuloksia ohjelmallisessa kehittämistyössä

Ohjelman onnistuminen on yhteistyön onnistumista. Koordinaatiotahon tehtävänä on sitouttaa ja motivoida hankkeet ohjelmaan osallistaen – kysellen ja kuunnellen. Ohjelman ja sen hankkeiden konkreettisia tuotoksia kerättiin osoitteeseen www.emmaelias.fi/hillokellari.

Kuva: Emma & Elias -ohjelman lukuja

Ohjelman keskeisenä tuloksena voidaan pitää uudenlaista yhdessä kehittämisen toimintakulttuuria. Yhteisen toimintakulttuurin synnytti avoimuus ja läpinäkyvyys, koordinoitu vertaistuki ja rakentavaan ilmapiirin panostaminen. Järjestöissä ja hankkeissa toimivat ihmiset tukivat lapsia ja perheitä ihmisinä, ja ohjelmassa heidät kohdattiin ihmisinä, ei hankkeiden tavoitteiden toteuttajina.

Kaikille eväät elämään -koordinaatiohanke

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti vuonna 2017 kolme uutta avustusohjelmaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Lastensuojelun Keskusliitto vastaa Kaikille eväät elämään -ohjelman koordinaatiohankkeesta. Avustusohjelmalla edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhtäläisiä mahdollisuuksia, vähennetään eriarvoisuutta ja torjutaan ylisukupolvisen syrjäytymisen uhkaa.

Hankkeet käynnistyivät syksyn aikana. Koordinaatiohankkeen henkilöstö aloitti lokakuussa, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen verkostotapaaminen. Koordinaatiohankkeen lopullinen vahvuus on kolme henkilöä.

Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa -hanke (LOOK)

Lastensuojelun Keskusliitto oli mukana hankekumppanina Metropolia AMK:n kolmivuotisessa hankkeessa Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa (LOOK). Hanketta rahoitti KELA ja se toteutui ajanjaksolla 4.11.2014 – 31.7.2017.

LOOK-hankkeessa kehitettiin lapsen kuntoutumisen suunnittelun ja toteutumisen toimintatapoja sekä työvälineitä toimijuuden ja osallistumisen varmistamiseksi. Hankkeessa luotiin kuntoutusammattilaisten ja vammaisen lapsen sekä hänen läheisensä välille yhteistoimijuutta edistävä malli, joka tukee arjen toimintoihin osallistumista ja omassa kehitysympäristössä toimimista lapsen edun mukaisesti. Hankkeessa tuotettiin myös kehittävän arvioinnin työvälineitä sekä mallinnettiin kuntoutumisen arviointikeinoja ja toiminnan jäsentäjiä.

Hankkeessa toteutettiin vuoden 2017 aikana kuusi julkaisua, joihin myös keskusliiton edustaja osallistui. Ne ja muut hankkeen materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta.

Lasten, nuorten ja perheiden SIB

Lastensuojelun Keskusliitto lähti vuonna 2017 mukaan lasten ja perheiden palvelujen ja tuen asiantuntijana Sitran käynnistämään uuteen SIB-rahastoon. FIMin hallinnoimalla rahastolla edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja se on syntynyt osana Sitran laajempaa vaikuttavuusinvestoimisen avainaluetta. Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa pääoman kohdentamista toimintaan, jolla tavoitellaan sekä taloudellista tuottoa että mitattavaa yhteiskunnallista positiivista muutosta.

Tulosperustaiset rahoitussopimukset (Social Impact Bond, SIB) ovat yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä palveluja kantaen myös taloudellisen riskin. Julkinen sektori maksaa sijoittajille vain tavoitteiden mukaisista ja todennettavissa olevista tuloksista.

Keskusliiton rooli on ollut arvioida palveluntuottajien ehdotuksia ja tarjota kuntien ja SIB-rahaston valitsemille toimijoille tukea toimintamallien kehittämiseen. Keväällä 2017 saatiin palveluntuottajilta yli 60 eri toimintamallia, joista koottiin erilaisia kokonaisuuksia. Lapsi SIB jakaantuu kolmeen toimintalinjaan: syrjäytymisen ehkäisy, koululäsnäolon lisääminen ja työelämän kiinnittyminen.


Viestinnän tunnus­lukuja


24

Tiedotetta



39

Blogi­kirjoitusta



6580

Twitter-seuraajaa



6393

Facebook-tykkääjää



1015

Instagram-seuraajaa



14

Videota



6

Animaatiota



3

Interaktiivista tiedon visualisointia



11

Lapsen Maailma -infograafia



Tieto­palvelu lukuina


56

Uutiskirjettä



2050

Vastaanottajalle



27 223

Lukukertaa



1053

Kirjan lainausta



827

Lainan uusimista



27

Uutta asiakasta

Viestintä


Viestinnässä panostettiin erityisesti visuaalisen viestinnän kehittämiseen ja videoihin. Mediaseuranta kilpailutettiin, sitä kehitettiin analyyttisempaan ja systemaattisempaan suuntaan ja tarjottiin myös jäsenpalveluna. Sosiaalisen median strategia otettiin käyttöön.

Viestintä tuki keskusliiton vaikuttamistyötä monella tapaa. Julkaisuissa alettiin soveltaa ns. vaikuttamispaketti-ajattelua, jossa hyödynnetään perinteisen julkaisun lisäksi mm. videoita ja visuaalista viestintää.

Viestintätiimin toimenkuvia selkeytettiin ja sen osaamista kasvatettiin sekä rekrytoinneilla että sisäisen osaamisen kehittämisellä. Painopisteet olivat viestintästrategiassa sovituilla painopistealueilla: visuaalisessa viestinnässä, verkkoviestinnässä ja sosiaalisessa mediassa.

Keskusliiton viestintä sai alkuvuonna toteutetussa sidosryhmäselvityksessä hyvät arviot erityisesti asiantuntevuudesta ja ymmärrettävyydestä. Eniten kehittämistä sidosryhmät näkivät vuorovaikutteisuudessa.



Lapsi mukaan töihin -päivä

Keskusliitto jatkoi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän koordinointia ja viestintää. Päivään osallistui 24.11. noin 600 työpaikkaa ja tuhansia lapsia. Päivän suosio lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta.

Viestinnän tunnuslukuja

24 tiedotetta 39 blogikirjoitusta 14 videota 6 animaatiota 3 interaktiivista tiedon visualisointia 11 Lapsen Maailma -infograafia.

Verkkoviestintä

Keskusliitolla on yhteensä 10 verkkosivustoa. Vuoden 2017 aikana lopetettiin www.tunteasaa.fi-sivusto. Emma ja Elias -sivusto uudistettiin ja käyttöön otettiin Emma ja Elias Hillokellari, josta löytyy verkostossa vuosien varrella syntyneitä toimintamalleja, oppaita, raportteja ja materiaaleja ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden käyttöön. Keskusliiton pääsivustolle sekä osin myös Lapsen Maailman sivustolle sekä Lapsen oikeuksien sivustolle tehtiin saavutettavuusarviointi, jonka perusteella suoritettiin korjauksia.

Keskusliiton pääsivustolle sekä osin myös Lapsen Maailman -sivustolle ja Lapsen oikeuksien -sivustolle tehtiin saavutettavuusarviointi, jonka perusteella suoritettiin korjauksia.

Lskl.fi:
2017: 74 790 yksittäistä kävijää – 109 468 sivustovierailua
2016: 54 000 yksittäistä kävijää – 82 000 sivustovierailua

Lapsenmaailma.fi:
2017: 127 028 yksittäistä kävijää – 167 078 sivustovierailua
2016: 85 800 yksittäistä kävijää – 99 600 sivustovierailua

Lastensuojelu.info:
2017: 47 955 yksittäistä kävijää – 59 114 sivustovierailua
2016 (1.10. Alkaen): 10 500 yksittäistä kävijää – 13 000 sivustovierailua

Lapsenoikeudet.fi:
2017: 30 328 yksittäistä kävijää – 40 221 sivustovierailua
2016: 21 000 yksittäistä kävijää – 28 000 sivustovierailua

Emmaelias.fi:
2017: 11 171 yksittäistä kävijää – 16 107 sivustovierailua
2016: 21 315 yksittäistä kävijää – 27 683 sivustovierailua

Kouluasiaa.fi:
2017: 14 420 yksittäistä kävijää – 16 424 sivustovierailua
2016: 7 489 yksittäistä kävijää – 8 882 sivustovierailua

Neuvolainfo.fi:
2017: 23 255 yksittäistä kävijää – 26 854 sivustovierailua
2016: 12 487 yksittäistä kävijää – 14 800 sivustovierailua

Lisäksi keskusliitto ylläpiti koulutuspäivien omia sivustoja.

Keskusliitto mediassa

Keskusliitto näkyi tiedotusvälineissä mediaseurannan perusteella 264 kertaa. Vertailua edelliseen vuoteen ei voida tehdä, sillä seurannan toimittaja vaihdettiin, eikä seuranta kohdistunut enää vain printtimediaan tai sähköisiin viestimiin.



Kärkiteemat somessa

#äänilapselle
#LSKL80
#ylisukupolvien
#lapsenoikeudet, #sunoikeudet



Keskusliitto somessa

Keskusliiton someseuraajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Liiton pääkanavien lisäksi myös hankkeilla (Emma ja Elias, Kaikille eväät elämään), Lapsen Maailmalla, Lapsen oikeuksien viestintäverkostolla sekä isoimmilla kampanjoilla (Anna ääni lapselle) on omat kanavansa. Vuoden 2017 aikana sosiaalisen median toimintaa systematisoitiin laatimalla somestrategia ja -kalenteri.


Lapsen Maailma lukuina


11

Numeroa



130

Avustajaa



748

Sivua



129

Artikkelia



920

Kuvaa



12

Toistuvaa palstaa



Lapsen Maailma some-seuraajat:


3996

Facebook-tykkääjää



1917

Twitter-seuraajaa



1015

Instagram-seuraajaa



2330

Uutiskirjetilajaa



LOS-viestintä lukuina



10 356

Facebook-tykkääjää



1320

Twitter-seuraajaa



8

Blogia



4

Asiantuntijakirjoitusta



80

Reilu koulu! -videota



35 000

Katselukertaa



1

Kannanotto



Emma & Elias -viestintä lukuina


1120

Twitter-seuraajat



2210

Facebook-tykkääjää



5

Uutiskirjettä



658

tilaajaa



5

Videota



191 164

Minuuttia katseluaikaa

Tietopalvelu

Keskusliiton tietopalvelun tehtävät kehittyivät vuoden aikana entistä monipuolisemmiksi. Tietopalvelussa toteutettiin perustehtävien lisäksi mediaseurantaa sekä visualisointeja ja infografiikoita.

Keskusliitto julkaisee kolmea uutiskirjettä: Postia kentältä (1 942 tilaajaa), Kirjaston ja tietopalvelun uutisia (1 183 tilaajaa) sekä Uutisia maailmalta (1 330 tilaajaa). Lapsen Maailmalla on oma uutiskirje (2 330 tilaajaa) kuten myös Emma & Elias -ohjelmalla (614 tilaajaa).

Lapsen Maailma

Lehti on oleellinen osa Keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. Vuonna 2017 lehti jatkoi yhteistyötä Puska Promotionin kanssa esittelemällä lehteä Varhaiskasvatusmessuilla 6.10. sekä Vaippakansan karnevaaleilla 7.5. Näytenumerokampanjassa lehden pystyi tilaamaan veloituksetta tekstiviestillä. Näytenumerotilauksia tuli yhteensä 522.

Vuoden lopussa toteutettiin myös lukijakyselyn. Palaute (505 vastausta) oli pääosin positiivista. Lehteä arvostetaan: kokonaisarvosanaksi suurin osa vastaajista antoi hyvän (66 %) tai erinomaisen (31%).

Lisätietoa:
www.lapsenmaailma.fi

10 blogia, joista TOP 3:

  1. One glass of milk, please (25 014 yksilöityä kävijää)
  2. Lapselliset miehet (11 052)
  3. Emilian pesue (7 685)


Verkkosivujen TOP5-jutut (linkki otsikossa):
  1. Anni Kytömäki: Pulpetit takaisin (8 671 yksilöityä sivun katselua)
  2. One glass of milk, please: Kysymyksiä joihin en haluaisi vastata (5 965)
  3. Onko lapsesi aggressiivinen (5 045)
  4. Lapsuus viinan varjossa (3 993)
  5. Kun murrosikä etuilee (3 492)

LOS-viestintä

Keskusliitto on koordinoinut vuodesta 2014 alkaen Lapsen oikeuksien viestintäverkostoa, jonka tehtävä on YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden lisääminen. Verkostoon kuuluvat lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen UNICEF ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, World Vision, Allianssi, Liikkuva koulu -ohjelma, Nuori kirkko ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin nuorisoasiainkeskus, Yhden Vanhemman Perheiden liitto, Plan International Suomi, Parasta Lapsille, Pienperheyhdistys, Opetushallitus, Lastenkulttuurikeskusten liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Marttaliitto ry, Lastenneurologian hoitajat ry, SOS-Lapsikylä, Vanhempainliitto, Suomen Nuorisoseurat ry sekä Väestöliitto.

Lapsen oikeuksien viestinnän teemana vuonna 2017 oli yhdenvertaisuus ja kohderyhmänä ala- ja yläkoululaiset. Viestintäverkosto organisoi yhteistyössä Osallisuuden vahvistajat -verkoston kanssa Reilu koulu! -videokampanjan, joka menestyi hyvin. Kampanjaan saatiin koululuokilta noin 80 videota, jotka saivat yli 35 000 katselukertaa YouTubessa.

LOS-viestintäverkosto on usean vuoden ajan kampanjoinut sen puolesta, että lapsen oikeuksien päivä (20.11.) saataisiin kalentereihin liputuspäiväksi. Vuonna 2017 sisäasiainministeriö antoi määräyksen valtion virastoille ja laitoksille ja suositteli sitä liputuspäiväksi. Kampanjaan ilmoittautui liputalapselle.fi -sivustolla yli 600 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Verkosto toteutti vuoden aikana neljä asiantuntijakirjoitusta ja yhden kannanoton, jotka saivat noin 40 mediaosumaa. Lapsenoikeudet.fi -sivustoa kehitettiin ja sinne perustettiin blogialusta ja tapahtumakalenteri lapsen oikeuksien viikon tapahtumia varten.

Keskusliitto sai jatkorahoituksen lapsen oikeuksien viestinnän koordinoimiseen myös vuonna 2018.

Emma & Elias -ohjelman viestintä

Emma ja Elias -hankkeen viestintä on tukenut avustusohjelmassa mukana olleiden hankkeiden viestintää ja tuonut järjestöjen toimintaa tunnetuksi. Koordinaatiohanke päättyi vuonna 2017, joten sen tuotokset koottiin verkkosivustolle. Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2017 julkaistiin ohjelman tutkija Petri Pajun kirja Syliä tähteeksi – järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä.

Emma & Elias on arviointien perusteella onnistunut vastaamaan hyvin ohjelmassa mukana olleiden viestintätarpeisiin. RAY:n lokakuussa 2016 suorittamassa kyselyssä 93 % vastaajista oli sitä mieltä, että viestintä on ollut suunnitelmallista ja tukenut tavoitteiden saavuttamista.

Tiedotustoimikunta

Keskusliitossa toimii lapsi- ja perhejärjestöjen sekä kuntien lastensuojelun edustajista koostuva tiedotustoimikunta, joka edesauttaa neutraalin tiedon leviämistä lastensuojelusta sekä kehittää lastensuojelun julkisuuskuvaa. Vuonna 2017 tiedotustoimikunta keskittyi sosiaalisen median käytön edistämiseen lastensuojelussa ja toteutti syksyllä Vanhemmuus ja some -kampanjan.


Maailman Ihanin Työpaikka – työyhteisön kehittäminen


Työyhteisön kehittäminen

Keskusliitto on kuluneina vuosina panostanut työilmapiirin ja -yhteisön kehittämiseen monella tapaa. Loppuvuonna 2017 se vastaanotti yhtenä ensimmäisistä työpaikoista Väestöliiton myöntämän Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen. Perheystävällisyys tarkoittaa työntekijän hyvinvointiin tähtäävää työkulttuuria, työyhteisön avoimuutta erilaisista perhetilanteista juontuville tarpeille sekä perhetilanteiden tuntemusta. Keskusliitto kannustaa myös jäsenyhteisöjään ja muita työnantajia kehittämään perheen ja työn yhteensovittamista edistäviä käytäntöjä.

Ymmärrystä erilaisista perhetilanteista lisättiin järjestämällä Lapsi mukaan töihin -päivä sekä Ota vanhempi mukaan töihin -päivä. Lapsi mukaan töihin -päivää keskusliitto on yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa lanseerannut myös kansalliseksi käytännöksi.

Keskusliiton Maailman ihanin työpaikka -projektia jatkettiin keräämällä kuukausittain erilaisiin teemoihin liittyviä kehittämisideoita, joista osaa alettiin jo toteuttaa.

Työsuojelu

Käytännön työsuojelun ylläpidosta ja kehittämistä vastaa työsuojelutoimikunta. Vuonna 2017 työntekijät valitsivat keskuudestaan kahdeksi vuodeksi työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työnantajan edustajana jatkaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta laati syksyllä vuoden 2018 toimintaohjelman ja -suunnitelman.

Työsuojelutoimikunta laati yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman, jatkoi perehdytysaineiston kehitystä ja panosti yhteisten ohjeistusten kokoamiseen. Koko henkilökunnalle järjestettiin pelastusharjoitus, jossa toimistoon tutustumisen lisäksi vierailtiin Helsingin Pelastuslaitoksella Jätkäsaaressa.

Työtilojen viihtyisyyden, meluttomuuden ja tiimilähtöisen työskentelyn parantamiseksi aloitettiin tilojen muutostöiden suunnittelu. Varsinainen suunnittelu siirtyi vuodelle 2018.

Työergonomiaan panostettiin edellisten vuosien tapaan, ja esimerkiksi työfysioterapeutti antoi ohjeita oikeiden työskentelyasentojen löytämiseksi.