• Lastensuojelun keskusliiton
    vuosikatsaus 2016

Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2016

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnan kulmakivi on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sopimuksen yleisperiaatteet antavat pohjaa keskusliiton vaikuttamis-, kehittämis- ja koulutustyölle. Lapsen edun periaatteen toteutumisesta huolehditaan kaikessa keskusliiton toiminnassa. Siinä keskeistä on lapsen osallisuus. Yhtä tärkeätä on huolehtia kaikin mahdollisin keinoin lasten yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä siitä, että lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen toteutuu varauksetta.

Keskusliiton toimintavuosi 2016 täyttyi monenlaisesta vaikuttamis- ja kehittämistyöstä, mutta myös kokouksista, tapaamisista ja koulutustilaisuuksista ja -päivistä. Jalkauduimme paljon myös kentälle, niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Kotimaassa asiantuntijamme osallistuivat alueellisiin tilaisuuksiin ja kehittämistyöhön sekä tapasivat ajankohtaisten aiheiden tiimoilta jäsenyhteisöjä ja muita kumppaneita. Osallistuimme myös monenlaiseen ohjaus- ja asiantuntijaryhmätyöskentelyyn. Vuonna 2016 monet keskusliiton kehittämis- ja ohjausryhmätehtävistä liittyivät sote-uudistukseen ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan.

Kansainvälinen yhteistyö sisälsi sekä verkostoitumista että yhteistä kehittämistä. Pidämme tärkeänä, että löydämme muiden maiden hyviä käytäntöjä, joista voimme Suomessa ottaa oppia, ja toisaalta pystymme viemään suomalaista osaamista kansainvälisille kentille. Erityisesti EU-tasoinen vaikuttamistyö oli vuonna 2016 keskeisessä roolissa keskusliiton asiantuntijoiden arjessa.

Vuosi lukuina

Keskusliitto

91

Jäsenjärjestöä

39

Kunta- tai kuntayhtymäjäsentä

3

Neuvottelukuntaa

2

Toimikuntaa

30

Henkilöä töissä keskusliitossa

Viestintä

7

Julkaisua

21

Tiedotetta

11

Verkkosivustoa

57

Blogikirjoitusta

11

Lapsen Maailma -lehteä

59

Uutiskirjettä

7

Jäsentiedotetta

976

Kirjan lainausta

Vaikuttamistyö

2

Kannanottoa

31

Lausuntoa

12

Kuulemista

86

Pidettyä puheenvuoroa

42

Lehti / asiantuntijakirjoitusta

1

Järjestökantelu

70

Vastattua kansalaisyhteydenottoa

2

Keskustelutilaisuutta

16

Koulutusta tai seminaaria

Verkostotyö

56

Ohjausryhmäjäsenyyttä

52

Kotimaista verkostoa, joissa mukana

308

Matkapäivää Suomessa

201

Matkapäivää ulkomailla

18

Kansainvälistä verkostoa, joissa mukana

Toimisto

21

Koko henkilöstön yhteistä kokousta

475

Talossa järjestettyä kokousta

1

Puutarhajuhlat

204

Matkalaskua

177

Kululaskua

1672

Ostolaskua

1313

Myyntilaskua

TOIMINNANJOHTAJALTA

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJALTA

Hallitus 2016

ToimikausiVarsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
2016 – 18Puheenjohtaja
Professori PENTTI ARAJÄRVI
2016 – 18Johtaja KIM BERGLUND
Perhekuntoutuskeskus Lauste
Pääsihteeri RIITTA SÄRKELÄ
Ensi- ja turvakotien liitto
2015 – 17Johtava sosiaalityöntekijä SATU ELLONEN
Kotkan kaupunki
Toiminnanjohtaja PIRJO HAKKARAINEN
Perhehoitoliitto
2015 – 17Pääsihteeri LASSE HALME
Seurakuntien Lapsityön Keskus
Puheenjohtaja ANNA LENA KARLSSON-FINNE
Finlands Svenska Socialförbund
2014 – 16Pääsihteeri MIRJAM KALLAND
Svenska social- och kommunalhögskolan
Toiminnanjohtaja MARIANNA OHTONEN
Kehitysvammaliitto
2014 – 16Palvelualuejohtaja, 2. varapuheenjohtaja
SIRPA KURONEN
Turun kaupungin hyvinvointitoimiala
Toiminnanjohtaja JUHA JÄMSÄ
Sateenkaariperheet
2014 – 16Toiminnanjohtaja KAI LAITINEN
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
Kehitysjohtaja KARI LANKINEN
Väestöliitto
2016 – 18Pääsihteeri HANNA MARKKULA-KIVISILTA
Pelastakaa Lapset
Varhaiskasvatusjohtaja SATU JÄRVENKALLAS
Helsingin kaupunki
2016 – 18Johtaja TINA MÄKELÄ
Suomen Uusperheellisten liitto
Toiminnanjohtaja JARI KETOLA
Pesäpuu
2016 – 18Kehitysjohtaja MIKKO ORANEN
Nuorten Ystävät
Toiminnanjohtaja TUULA KUMPUMÄKI
Yhteiset Lapsemme
2015 – 17Hallituksen puh.joht. TERO RISTIMÄKI
Sosiaalialan korkeakoulutettujen
ammattijärjestö TALENTIA

Sosiaalityöntekijä TERHI SOITTILA
Janakkalan kunta
2015 – 17Toiminnanjohtaja, 1. varapuheenjohtaja
PIA SUNDELL
Barnavårdsföreningen i Finland
Lastenkodin johtaja PERTTI KUKKONEN
Auta Lasta
2014 – 16Innovaatio- ja talousjohtaja KARI VUORINEN
Ehkäisevä päihdetyö EHYT
Toiminnanjohtaja RAILI BÄCK-KIIANMAA
Pesäpuu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat
Erikoistutkija TARJA HEINOJohtaja MATTI SALMINEN,
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja

Talous ja hallinto

Vuoden 2016 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista. Hallituksen erillispäätöksellä toteutettiin budjetin ulkopuolelta lastensuojelu.info -sivuston päivitys.

Talous

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso on hiukan laskenut johtuen pääsääntöisesti Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen laskusta. Tulos on kuitenkin pystytty pitämään edelleen vakaalla pohjalla. Talouden tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus, hyvin toimivat koulutuspäivät, RAY:n yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.

Linnanmäen vuoden 2016 tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa toteutui suurempana kuin keskusliiton talousarviossa 2016 oli arvioitu. RAY:n antama avustus Emma & Elias projektia varten oli vuonna 2016 ennakoidun mukainen. Samaten OKM:n antama avustus LOS-raportointia varten toteutui ennakoidusti.

Talouden ajantasaisemman seurannan mahdollistamiseksi otettiin ensisijaisesti johtoryhmän käyttöön Accuna-niminen seurantajärjestelmä. Ohjelmalla toteutetaan myös vuosittaisten talousarvioiden teko sekä kuluvan vuoden talouden ennustaminen.

Hallinto

Vuonna 2016 keskusliiton palveluksessa oli keskimäärin 27 henkilöä, eli saman verran kuin edellisvuonna. Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana yksi henkilö. Perhevapaalle siirtyi yksi henkilö, ja perhevapailta palasi kaksi henkilöä. Opintovapaan aloitti yksi henkilö. Kaikkien edellä mainittujen tilalle rekrytoitiin uudet henkilöt. Lisäksi erillisillä päätöksillä työllistetään säännöllisesti harjoittelijoita. Vuoden 2016 aikana keskusliitossa oli yhteensä viisi henkilöä harjoittelussa eri aikoina.

Keskusliitto haluaa panostaa henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen. Erilaisia koulutustapahtumia on järjestetty isommille ryhmille ja käytetty myös valmiiksi räätälöityjä kursseja. Henkilökohtaiseen kouluttautumiseen on panostettu tapauskohtaisesti.

Työterveys ja työhyvinvointi

Työterveyshuolto on järjestetty Sairaala Eiran kanssa solmitulla työterveydenhuoltosopimuksella. Lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi sopimukseen kuuluu myös osittain sairaanhoitotasoiset palvelut. Käytössämme on myös varhaisen tuen malli.

Ergonomiset työolosuhteet tarkistetaan aina tarvittaessa sekä uusien henkilöiden aloittaessa. Työterveyshuollon ja työnantajan tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.

Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä on keskusliitossa edelleen matala. Pitkien sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä on myös pysynyt aikaisemmalla tasolla johtuen varsinkin kahdesta sairastapauksesta.

Keskusliiton toimisto

Lastensuojelun Keskusliiton toimisto sijaitsee Helsingin Eirassa vanhassa kivitalossa. On linjattu, että kiinteistön systemaattinen kunnossapito on pitkällä aikavälillä kokonaisedullisin ratkaisu. Osana yleisiä tarkistustoimenpiteitä teetettiin kiinteistössä sisäilmatarkastus. Tarkastuksessa ei löytynyt korjausta vaatia toimenpiteitä. Vuonna 2016 ei kiinteistöön tehty muita ylläpito tai korjaustoimenpiteitä kuin yleisiä sähkökalusteiden korjauksia.

Toimisto lukuina

21

Koko henkilöstön yhteistä kokousta

475

Talossa järjestettyä kokousta

1

Puutarha­juhlat

70

Kansalais­yhteydenottoa

Maailman Ihanin Työpaikka – työyhteisön kehittäminen

Työyhteisön kehittämistyötä tehdään keskusliitossa otsikon Maailman Ihanin Työpaikka alla, sillä sitä me haluamme työntekijöillemme olla.

Ajatus syntyi henkilöstön työpajassa, jossa yhdessä ideoitiin, millainen työyhteisö haluamme olla, jotta loisimme ihanimman mahdollisen työpaikan itsellemme. Samalla visioitiin, miten pääsemme näihin tavoitteisiin ja vision perusteella toteutettiin Maailman Ihanin Työpaikka -juliste jokaisen seinälle. Vuonna 2017 työtä jatketaan niin, että joka kuukausi keskitytään erityisesti johonkin teemoista.

Perheystävällinen työpaikka

Keskusliitto osallistuu pilottikumppanina Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -hankkeeseen. Syksyllä 2016 toteutetun alkukartoituksen perusteella keskusliitto on asennetasolla hyvin perheystävällinen työpaikka. Käytännössä tapahtuu kuitenkin perheystävällisyyttä heikentäviä tilanteita, jotka johtuvat usein resurssien ohuudesta suhteessa tehtäväkentän laajuuteen. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti yhteisten pelisääntöjen ja vastuiden selventäminen sekä priorisointien kirkastaminen.

Perheystävällisyyden kehittämissuunnitelma työstettiin yhdessä sähköisessä Maailman Ihanin Työpaikka -työtilassa loppuvuonna 2016. Sen toteutus osuu vuodelle 2017, jonka päätteeksi keskusliitto tavoittelee Perheystävällinen työpaikka -sertifikaattia.

Osana omaa ja muiden organisaatioiden perheystävällisyyden kehittämistä keskusliitto lanseerasi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän, jota vietettiin ensimmäisen kerran 18.11.2016.

Lisää yhteistyötä sähköisillä työvälineillä

Sisäisen viestinnän ja tiedonjakamisen sekä yhteistyön lisäämiseksi keskusliitossa otettiin käyttöön O365-päivityksen myötä Yammer sekä sähköiset työtilat. Teknisenä palveluntarjoajana työtilojen osalta toimi Sininen Meteoriitti.

Työtilojen käyttöönotolla haettiin työtapojen muuttamista ja yhteistyön lisäämistä, missä pitkälti myös onnistuttiin. Työtilojen käyttöönotto on lisännyt dokumenttien yhteistä työstämistä ja tiedon jakamista, helpottanut projektien hallinnointia, jäntevöittänyt sisäisen viestinnän kanavia ja parantanut tiedon löydettävyyttä.

Asiantuntijuus 2017

Ohjelma- ja viestintätiimien yhteisessä LOSKA (Lapsen oikeuksien sopimus, kehittäminen ja arviointi) -kokoonpanossa arvioitiin asiantuntijuuden ja sen vaatimusten muutosta. Keskeisinä asiantuntijuuden kehittymisen painopisteiksi nostettiin erityisesti laaja-alaiset yhteistyötaidot, ketteryys ja analyyttisyys, diplomaattisuus sekä rohkeus ja avoimuus. Keskusliiton asiantuntijoiden ja viestinnän osaamisen kehittämistä suunnataan näiden mukaisesti tulevina vuosina.

Työsuojelu

Työsuojelutoimikunnan toiminnan tavoitteena ovat turvalliset ja terveelliset työolot. Vuonna 2016 työsuojelutoimikunta huolehti työturvallisuudesta päivittämällä pelastussuunnitelman, perehdyttämällä uudet työntekijät työturvallisuuteen liittyvistä asioista, sekä ajantasaistamalla henkilökunnan ensiaputaidot. Työergonomian suhteen merkittävin muutos oli henkilökunnalle hankitut sähköpöydät, joiden käyttöönotossa työfysioterapeutti oli mukana. Lisäksi työsuojelutoimikunta päivitti uusien työntekijöiden perehdytysaineiston vastaamaan nykyisiä tarpeita. Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi työsuojelutoimikunta järjesti työntekijöille työn ulkopuolista yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa.

Henkilöstö

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
1

Saara Paajanen

Tiedottaja (1.2.2016 alkaen)
2

Valo Tuuli

Koulutussuunnittelija
3

Paju Petri

Tutkija/Emma & Elias -ohjelma
4

Daavittila Tuuli

Viestintäkoordinaattori / Emma & Elias
5

Jämsén Anu

Toimituspäällikkö Lapsen Maailma -lehti
6

Salo Arja (osa-aikainen)

Toimistoapulainen
7

Hurskainen Juuli

Viestintäpäällikkö (1.2.alkaen)
8

Kouvonen Petra

ITLA:n ohjelmajohtaja
9

Hanhinen Sari

Asiantuntija (1.8. alkaen)
10

Kononen Tiina

Ohjelmakoordinaattori / Emma & Elias -ohjelma
11

Koskinen Petri

Talous- ja hallintopäällikkö
12

Berg Tuire

Johdon assistentti
13

Jämsén Eliisa

Asiantuntija
14

Heinonen Hanna

Toiminnanjohtaja
15

Muuronen Kaisu

Erityisasiantuntija
16

Kettunen Janne

Viestintäkoordinaattori LOS-tiimi
17

Martiskainen Taina

Erityisasiantuntija (maahanmuuttaja- ja turvapaikan hakijalapset)
18

Paumo Merja

Toimistosihteeri
19

Kuokkanen Julia

Erityisasiantuntija (lastensuojelu, lähialueyhteistyö, Venäjän lastensuojelu)
20

Teittinen Aila

Taloussihteeri
21

Lavikainen Ville

Tietoasiantuntija (perhevapaa 1.6. asti)
22

Lehmuskenttä Lauri

Tietoasiantuntija (31.10. asti)
23

Hoikkala Susanna

Eritysasiantuntija
24

Pitkänen Miia

Ohjelmajohtaja
25

Pollari Kirsi

Erityisasiantuntija
26

Lindqvist Ulla

Ohjelmapäällikkö/Emma & Elias -ohjelma

Lisäksi keskusliitossa työskenteli vuonna 2016

Hyvärinen Sauli

Erityisasian­tuntija

Pastila Kaisa

Viestintä­koordinaattori / Emma & Elias (31.10. alkaen)

Perttula Sonja

Asiantuntija (19.9. alkaen)

Hoikkala Mikael

Tietoasiantuntija (31.5.2016 asti)

Pukkio Saana

Asiantuntija (31.7. asti)

Sariola Heikki

Erityisasian­tuntija (eläkkeelle 1.4. alkaen)

Rautio Erkka

Tietoasiantuntija (perhevapaalla 31.8. asti)

Monica Lindholm

Toimistosihteeri
Perhe- tai opinto­vapaalla:
  • Hipp Tiia
  • Järvinen Hanna-Mari (18.1. alkaen)
  • Liikonen Senja
Harjoittelijat:
  • Aarnio Viivi (15.1.-31.3.)
  • Hietala Iida (29.8.-4.11.)
  • Huuskonen Susanna (7.11. alkaen)
  • Salonen Hannes (4.3. asti)
  • Siltainsuu Pilvimaria (29.1.-8.4.)

Vaikutta­mis­työ lukuina

86

Pidettyä puheenvuoroa

16

Koulutusta tai seminaaria

56

Ohjausryhmä­jäsenyyttä

42

Lehti­kirjoitusta

2

Kannanottoa

Vaikuttamistyö

Keskusliiton ydintehtävä on varmistaa lasten turvattu kasvu ja hyvä tulevaisuus. Viimeisten vuosien aikana vaikuttamistyön painopiste on siirtynyt entistä vahvemmin ehkäisevään ja edistävään työhön.

Kuluneen vuoden aikana keskusliitto on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan.

Keskusliitto on toiminut tiiviissä yhteistyössä lapsi- ja perhejärjestöjen, kuntien, ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa sen eteen, että lasten etu huomioitaisiin entistä paremmin päätöksenteossa.

Universal Periodic Review (UPR)

(Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset)

Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry jättivät syyskuussa 2016 yhteisen UPR-raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle. Raportissa tuotiin esille lasten oikeuksia koskevia epäkohtia, jotka liittyvät ihmisoikeussopimusten velvoitteiden voimaansaattamiseen sekä toteutumiseen lainsäädännössä, hallinnollisessa toiminnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. Raportissa annettiin muun muassa seuraavia suosituksia:

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointi

(Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tilasi syksyllä 2016 ennakkoarvioinnin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistuksen lainsäädäntökokonaisuuden lapsivaikutuksista. Ennakkoarvioinnin toteuttivat Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL). Arvioinnissa lakiehdotuksia tarkasteltiin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden ja erityisesti sopimuksen yleisperiaatteiden mukaisesti.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui hallituksen kärkihankkeen, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE), valmisteluun. Toimintavuoden aikana valmisteltiin LAPEn hankesuunnitelma, jota täydennettiin syventävillä muistioilla. Keskusliiton asiantuntijat osallistuivat sekä ohjausryhmätyöskentelyyn että syventävien muistioiden valmisteluun.

Järjestökantelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle

Lastensuojelun Keskusliitto teki marraskuussa järjestökantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen hallituksen päätöksestä rajata lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Keskusliiton näkemyksen mukaan muutos on lapsen edun vastainen. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ratkaisee asian vuonna 2017.

Hyvinvointiloikka

(Lastensuojelun Keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Vanhempainliitto ja Väestöliitto)

Vaihtoehtoisen lapsen oikeuksien raportin valmistelu

Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin valmistelu käynnistyi 19.5.2016 kun Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukunnat kokoontuivat yhteiseen kick-off -tilaisuuteen. Raportin kirjoittamisen tueksi koottiin kahdeksan teemaryhmää. Ryhmiin osallistuu yhteensä 85 asiantuntijaa Lastensuojelun Keskusliiton jäsenyhteisöistä ja muista sidosryhmistä. Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntijat toimivat teemaryhmien sihteereinä. Työ jatkuu vuonna 2017. Vaihtoehtoinen raportti toimitetaan lapsen oikeuksien komitealle marraskuussa 2017.

Lue lisää:

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimuksen-seuranta/maaraaikaisraportointi-suomessa-2/vaihtoehtoinen-raportti/

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimuksen-seuranta/maaraaikaisraportointi-suomessa-2/vaihtoehtoinen-raportti/

Lastensuojelu ja sosiaalinen media

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi digitaaliseen mediaan liittyvää kehittämistyötään. Tavoitteena on ollut sekä tarkastella sosiaaliseen mediaan ja lastensuojeluun liittyviä erityiskysymyksiä, että tukea sitä, että lastensuojelu näkyisi sosiaalisessa mediassa monipuolisemmin.

Muu järjestöjen yhteinen vaikuttamistyö

Toukokuussa keskusliiton edustajat tapasivat laajaa järjestöjoukkoa käydäkseen keskustelua toiveista yhteiselle vaikuttamistyölle sekä sen kärjistä. Seuraava konkreettinen askel on tuleva lapsiperheköyhyysteemaan paikantuva seminaari keväällä 2017.

Järjestöt aloittivat myös loppuvuonna yhteisen kuntavaalivaikuttamisen kampanjan Anna ääni lapselle.

https://www.lskl.fi/aanilapselle/

Vaikutta­mis­työ lukuina

31

Lausuntoa

12

Kuulemista

12

Keskustelu­tilaisuutta

1

Järjestö­kantelu

7

Julkaisua

Tiedon tuottaminen

Keskusliiton asiantuntijat tuottavat vaikuttamistyön tueksi tietoa ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista. Asiantuntijatieto jalostuu usein lausunnoiksi, kannanotoiksi, infografiikoiksi tai blogikirjoituksiksi. Laajemmista tiedontuotannon kokonaisuuksista keskusliitto toteuttaa julkaisuja joko verkkoon tai painettuna.

Kansainvälinen työ

Kansainvälinen yhteistyö on yksi keskusliiton perustehtävistä, jota varten se on alun perin perustettu. Vaikuttamistyö oli kuluneen vuoden aikana aktiivista myös kansainvälisillä foorumeilla. Keskusliiton edustajat osallistuvat laajalti erilaisiin kansainvälisiin yhteistyön ja kehittämisen verkostoihin.

Eurochild

Eurochild on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä toimijaverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Tavoitetta on edistetty mm. yhteisillä vaikuttamiskampanjoilla. Eurochildilla on palkattua henkilökuntaa tukemassa jäsenyhteisöjensä toiminnan kiinnittymistä yhteisiin tavoitteisiin. Eurochild saa päärahoituksen EU:lta.

  • Lastensuojelun Keskusliitto on ollut vuonna 2016 aktiivinen Eurochildin toiminnassa. Keskusliiton edustaja toimii Eurochildin hallituksessa, minkä lisäksi keskusliitto on kansallisena toimijana National Partner Network -verkostossa.
  • Keskusliitto osallistui heinäkuussa 2016 Eurochildin järjestämään konferenssiin Children’s Rights Matter: Why Europe needs to invest in children
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin vuosittaiseen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) raportointiin

OMEP – varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö

OMEP on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja UNESCOssa. OMEP toimii liki 70 maassa ympäri maailman edistäen lasten hyvinvointia sekä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Suomi on ollut OMEPin jäsen vuodesta 1970 alkaen. OMEPin kansallinen komitea on keskusliiton alla toimiva toimikunta. Yhteistyön tavoitteena on vaikuttamistyö laadukkaan varhaiskasvatuksen edistämiseksi sekä varhaiskasvatuksen hyvien käytäntöjen jakaminen kansallisesti ja kansainvälisesti.

  • Vuonna 2016 osallistuttiin OMEPin Euroopan kokoukseen sekä konferenssiin, joka järjestettiin Canterburyssa, Englannissa 5.-7.5.2016
  • Suomen OMEP-toimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa

FICE- maailmanlaajuinen sijaishuollon toimijoiden verkosto

FICE on sijaishuollon toimijoiden järjestö, jonka toiminnan keskiössä ovat olleet sijaishuollon laatukysymykset. FICE on toiminut pitkälti vapaaehtoisvoimin, kansallisten FICE-jäsenten aktiivisuus ja asiantuntemus on ollut toiminnan edellytys. Yhteistyön tavoitteena on vaikuttamistyö laadukkaan sijaishuollon toteuttamisen edistämiseksi.

  • Keskusliiton edustaja osallistui FICEn liittokokoukseen ja seminaariin 31.3.-1.4. Almelossa, Hollannissa sekä liittokokoukseen ja konferenssiin 20.-26.8. Wienissä, Itävallassa
  • FICE-Romanian delegaatio vieraili Suomessa 9.-15.5. ja FICE-Suomen delegaatio Romaniassa 10.-14.10. (Iasi ja Barlad) blogi: https://www.lskl.fi/blogi/romanian-lastensuojelu-harpannut-valovuoden/

IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto

IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto, jossa on keskusliiton lisäksi mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita. Yhteistyön tavoitteena on perhehoidon hyvien käytäntöjen jakaminen ja kehittäminen sekä verkostoituminen. Perhehoidon ensisijaistaminen suomalaiseen lainsäädäntöön on nostanut verkoston merkityksen tärkeäksi. Mm. PRIDE-menetelmä on tuotu Suomeen IFCOn kontakteja hyödyntäen.

Lähialueyhteistyö

Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989 alkaen. Suurin osa lähialueyhteistyöprojekteista tehdään Venäjän kanssa ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen. Muun muassa tätä tarkoitusta varten on perustettu Venäjä-työryhmä, jonka jäsenenä on eri toimijoita, jotka työskentelevät lähialueyhteistyökysymysten parissa.

  • Keskusliitto koordinoi Tuki äidille – suoja lapsille -hanketta Karjalan tasavallassa. Hankkeen tavoitteina on osaamisen vahvistaminen asiantuntijoita kouluttamalla, verkostojen ylläpito, projektin ohjaaminen ja konsultointi.
  • Keskusliiton vetämä Venäjä-työryhmä tapasi vuoden aikana 2 kertaa. Marraskuussa 2016 työryhmän aloitteesta järjestettiin Suomen ja Venäjän lastensuojeluun liittyvä seminaari Moskovassa. Paikan päällä maiden lapsiasiavaltuutetut ja alan virkamiehet ja asiantuntijat (STM, OM, UM ja Venäjän opetusministeriön edustajat sekä järjestöjen edustajat). Yhteistyön tavoitteina on tiedonvaihto ja maiden välinen yhteistyö lastensuojelun kysymyksissä.

Lastekaitse Liitt

Lastensuojelun Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä virolaisen sisarjärjestönsä Lastekaitse Liitin kanssa. Vuoden aikana yhteistyötä tehtiin muun muassa vierailujen merkeissä.

  • Lastekaitse Liitin edustaja piti puheenvuoron keskusliiton neuvottelukuntien yhteisessä seminaarissa toukokuussa ja kertoi kokemuksia Viron vaihtoehtoisen LOS-raportoinnin prosessista. Lisäksi Lastekaitse Liitin edustajat osallistuivat keskusliiton kuntajäsenten verkostoitumispäivään Tallinnassa kesäkuussa.
  • Keskusliiton edustajat osallistuivat liiton Kiusamisvaba elutee algad meist! -seminaariin Tallinnassa huhtikuussa sekä lapsen oikeuksien päivän seminaariin marraskuussa.

Pohjoismainen yhteistyö

Koko keskusliiton toiminnan ajan kansainvälistä yhteistyötä on tehty pohjoismaisella tasolla. Tärkeimmäksi rakenteeksi on muodostunut verkosto, joka järjestää joka kolmas vuosi pidettävät pohjoismaiset lastensuojelupäivät (Nordiska barnavårdskongressen, NBK). Päivät järjestävä maa vaihtelee sovitun rotaation mukaisesti.

  • NBK- arviointipäivät pidettiin keväällä 2016 Helsingissä.

Separated Children in Europe SCEP – ilman huoltajaa tulleiden asioissa toimivien verkosto Euroopassa

SCEP-verkosto puolustaa ilman huoltajaa Euroopassa liikkuvien lasten oikeuksia ja parantaa heidän kohteluaan tukemalla vaikuttamistyötä EU:n ja kansallisella tasolla. Yhteistyön tavoitteena on vaikuttamistyön tukeminen, osaamisen vahvistaminen ja verkostoituminen. Keskusliitto on ollut mukana verkostossa alusta saakka, vuodesta 1999.

  • Vuonna 2016 SCEP keräsi tietoa yhteen eri EU:n jäsenmaiden tilanteista kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään ajankohtaiskatsaukseen. SCEP toimitti myös kirjallista materiaalia mm. Brittien ylähuoneelle sen tehdessä raporttia ilman huoltajaa tulleista. SCEP:n edustaja oli myös kuultavana mm. EU:n turvapaikkaviraston EASO:n ihmiskauppaa käsittelevässä kokouksessa. Suosituskokoelmaa Statement of Good Practice ryhdyttiin päivittämään.

Euroopan neuvoston GRETA-asiantuntijaryhmä

EN:n asiantuntijaryhmä GRETA (Group of Experts on Action against Trafficking in Human Beings) tekee maavierailuja ja laatii maaraportit Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen sopimuksen toimeenpanosta.

  • Keskusliiton edustajat osallistuivat kesäkuussa ulkoasiainministeriön järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun GRETA:n asiantuntijoiden kanssa.

IFCW

International Forum for Child Welfare (IFCW) on perustettu Suomessa vuonna 1989. Verkosto edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja yhdistää kuuden maanosan lapsi- ja perhejärjestöjä. Yhteistyön tavoitteena on verkostoituminen sekä hyvien käytäntöjen ja tiedon jakaminen.

  • IFCW World Forum järjestettiin syyskuussa Santa Fessä, Yhdysvalloissa. Keskusliiton edustaja osallistui foorumiin.

YK:n lapsen oikeuksien komitea

YK:n lapsen oikeuksien komitean tehtävänä on seurata sopimusvaltioiden toimia lapsen oikeuksien toteutumisen hyväksi. Lapsen oikeuksien komitea koostuu 18 jäsenestä, jotka valitaan vaaleilla sopimusvaltioiden kokouksessa. He ovat riippumattomia sopimusvaltioihin nähden. Komitea:

    • seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen 1. ja 2. valinnaisen pöytäkirjan velvoitteiden toteuttamista ja täytäntöönpanoa sopimusvaltioissa maakohtaisen raportoinnin kautta,
    • antaa sopimusvaltiolle päätelmät ja suositukset raportin käsiteltyään,
    • käsittelee 3. valinnaisen pöytäkirjan ratifioineista maista tulevia valituksia,
    • julkaisee yleiskommentteja, jotka sisältävät sopimuksen periaatteiden ja määräysten tulkintaohjeita sekä
    • järjestää yleisiä keskustelupäiviä ajankohtaisiksi katsomistaan aiheista.
  • Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi Suomessa kansalaisjärjestöjen vaihtoehtoisen raportin kokoamista. Raportin koostaminen aloitettiin vuonna 2016 yhdessä eri lapsi- ja nuorisojärjestöjen ja keskusliiton jäsenyhteisöjen kanssa.
  • Keskusliiton edustajat osallistuivat 23.9. Genevessä, Sveitsissä järjestettyyn yleiskeskustelupäivään, jonka teemana oli lapset ja ympäristö.

YK:n Ihmisoikeusneuvosto

http://www.yk.fi/node/258

YK:n Ihmisoikeusneuvosto (United Nations Human Rights Council, HRC) on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin, joka koostuu 47 jäsenvaltiosta. Se kokoontuu Genevessä, Sveitsissä. Ihmisoikeusneuvosto valvoo ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä. Ihmisoikeusneuvosto käsittelee ihmisoikeuskysymyksiä istunnoissaan. Istuntojen ohella ihmisoikeusneuvoston neljä tärkeintä toimintamekanismia ovat yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR), erityistoimenpiteet, ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antava komitea sekä valitusmenettely.

  • Universal Periodic Review (UPR) on YK:n ihmisoikeusneuvoston yhteyteen perustettu valtioiden välisen vertaistarkastelun mekanismi. Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry jättivät syyskuussa 2016 yhteisen UPR-raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle. https://www.upr-info.org/en

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR

http://www.unhcr.org/neu/

Keskusliitto on tehnyt SCEP-verkoston puitteissa yhteistyötä UNHCR:n kanssa, tavoitteena tiedonvaihto ja vaikuttamistyö. Tiiviimpi yhteistyö Tukholman aluetoimiston kanssa alkoi vuonna 2014 Safe & Sound -julkaisun puitteissa (Operational partner). Suomessa järjestetään säännöllisesti 2-3 kertaa vuodessa yhteistyökokous lapsen edun toteutumisesta turvapaikkaprosessissa, mukana Maahanmuuttovirasto sekä muutama järjestö.

  • Kesäkuussa 2016 keskusliitto osallistui UNHCR-NGO Annual Consultations -tilaisuuteen Genevessä. Tapahtuma kokoaa vuosittain UNHCR:n kanssa yhteistyötä tekeviä järjestöjä ympäri maailmaa.
  • Keskusliitto osallistui myös kahteen yhteistyökokoukseen.

Euroopan neuvoston lapsiohjelma ja -strategia

Euroopan neuvoston lapsiohjelma Building a Europe for and with Children ja Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategiat pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsiohjelman tavoitteina on sisällyttää lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukea jäsenvaltioita lasten oikeuksien työssä. Ohjelman kannalta keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat YK:n lapsen oikeuksien komitea, UNICEF, Euroopan komissio ja YK:n lapsiväkivaltaraportin toimeenpanoa seuraava erityisedustaja.

  • Keskusliitto tekee yhteistyötä kansallisten viranomaistahojen sekä lapsijärjestöjen kanssa, jotta tietoisuus Euroopan neuvoston lapsistrategiasta lisääntyisi. Keskusliitto pyrkii osaltaan tekemään Euroopan neuvoston lasten oikeuksiin liittyviä suosituksia tunnetuksi kansallisesti.

Child rights connect

Child Rights Connect on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöyhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien toteutumista eri sopimusvaltioissa. Se toimii kansalaisjärjestöjen tukena muun muassa Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin laatimisessa ja UPR-raportin kirjoittamisessa.

  • Vuonna 2016 keskusliitto teki Child Rights Connectin kanssa yhteistyötä molempiin raportteihin liittyen.

Yhteistyötä ja verkostoitumista kansainvälisessä seminaarissa Tallinnassa

Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA

EU:n Perusoikeusvirasto FRA kokoaa eri aiheista selvityksiä. Keskusliitto mm. osallistui ilman huoltajaa liikkuvien lasten edustajajärjestelmiin liittyvän selvityksen tekemiseen vastaamalla Suomen osuudesta http://fra.europa.eu/en/publication/­2015/guardianship-children-deprived-parental-care.

CBSS – Children’s Unit in Council of Baltic Sea States/Expert Group on Children at Risk

Itämeren maiden neuvoston asiantuntijaryhmä Children at Risk järjestää vuosittain erilaisia asiantuntijatapaamisia ja koulutuksia, joista osaan kutsutaan myös järjestöjä mukaan.

Multi-disciplinary Assessment and Participation of Children in Child Protection Proceedings: training program with modules and tool box, international network (MAPChiPP)

EU:n komission rahoittamassa koulutusprojektissa tavoitteena on parantaa lasten kanssa työskentelevien eri alojen työntekijöiden valmiuksia lasten kaltoinkohtelun kohtaamiseen tuottamalla koulutuspaketti työntekijöitä kouluttavien tahojen käyttöön. Projektissa on mukana 8 EU-maata.

  • Keskusliitto osallistui Euroopan laajuisen koulutuskokonaisuuden kehittämiseen lastensuojelun arviointiprosessiin associate partnerina yhteistyössä Lastenkaitse Liit:n kanssa.
  • Keskusliitto osallistui laajennetun projektiryhmän tapaamiseen 5.-7.6.

Tutkija Petri Paju tutustumassa lastenkotiin Romaniassa

Children’s Right’s Coalitions Forum

  • 8th Regional Meeting of NGO’s, Tallinna 19.-21.4.2016
  • Investointi lapsiin, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi nousivat merkittäviksi keskustelun aiheiksi kahdeksannessa Child Rights Connectin, Eurochildin, Lastekaitse Liitin, Laste Huvikaitse Kodan ja ChildPactin järjestämässä seminaarissa. Seminaarissa pohdittiin tiiviisti myös turvapaikanhakijoina olevien lasten asemaa Euroopan valtioissa sekä lasten osallisuutta ja lastensuojeluun liittyviä kysymyksiä. Seminaarin yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli pohtia, kuinka YK:n ihmisoikeusmekanismeja voidaan kansalaisyhteiskunnan taholta mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää lasten oikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa.
  • Lue lisää: https://www.lskl.fi/blogi/spend-now-solve-now-invest-in-the-future/

Lisäksi keskusliiton edustajat osallistuivat seuraaviin kv-tapahtumiin:

Verkostoiminen

Keskusliiton edustajat tekevät vaikuttamis- ja kehittämistyötä monissa kotimaisissa verkostoissa ja toimikunnissa. Keskusliitto pyrkii myös yhdistämään eri toimijoita keskenään ja toimimaan lasten ja perheiden hyvinvointia edistävän yhteistyön koordinoijana. Vuosina 2012 — 2017 keskeinen verkostoimisen muoto on ollut keskusliiton koordinoima Emma ja Elias -ohjelma.

Emma ja Elias -ohjelma

RAY:n rahoittaman Emma ja Elias -ohjelman (2012–2017) päämääränä on edistää lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelman avulla halutaan löytää, vahvistaa ja monipuolistaa yleishyödyllisille järjestöille soveltuvia toimintatapoja lasten ja heidän perheidensä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelmassa keskitytään yläkouluikäisten (15 vuotta) ja sitä nuorempien lasten kasvuolosuhteiden parantamiseen.

Ohjelman verkostossa on aktiivisesti 75 toimijaa, 54:stä järjestöstä ja yhdistyksestä. Koordinaatiosta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto, jonka tehtävänä on tukea Emma & Elias -ohjelman tavoitteiden mukaista järjestöjen kehittämistyötä. Keinoina ovat hanketuki, verkostoiminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, vaikuttamistyö sekä arviointi ja tutkimus.

Emman ja Eliaksen vuosi 2016:

Hanketuki
  • hankkeiden kehityskeskustelut, päätöskeskustelut ohjelmassa lopettaville
  • konsultoinnit ja tapaamiset (päivittäin puhelimitse, sähköpostilla, kasvokkain)
Verkostoiminen
  • 3 verkostotapaamista ja arviointipäivät
  • 7 teemaryhmää (neuvola, koulu, Tuhti, Vahti, nuoriso, erityislapsiperheet, vaikuttamistyö), keskimäärin 3-4 tapaamista kullakin
  • 8 alueellista tilaisuutta (4 aamukahvitilaisuutta + seminaarit)
Osaamisen vahvistaminen
  • Yhteen ääneen lapsen asialla -seminaari Finlandia-talossa 17.3.
  • 8 alueellista tilaisuutta
  • LSKL:n koulutuspäiviin osallistuminen
  • 12 seminaaria ammattikorkeakouluille
  • Koulutuksia neuvoloille
Konsultointia ja koulutusta
  • teknistä ja ohjauksellista tukea hankkeiden tilaamissa opinnäytteissä ja hankkeiden omissa kyselyissä. Toiveiden mukaan myös pienimuotoisten selvitysten tekoa.
  • Verkkopohjaiset lomakkeet hankkeiden ja toimintojen käytössä
  • Ohjelman tulosten esittelyä alueellisissa tilaisuuksissa (teemana vapaaehtoistyö)
  • Selvitykset ja raportit
    • Välierä-raportti (elokuu 2016)
    • Ohjelmassa mukana olleille perheille suunnattu kysely ja raportti, toteuttajana koordinaatiohanke (marraskuu 2016)

Lisäksi Emma ja Elias -ohjelma tarjosi mukana oleville järjestöille päivittäistä hanketukea ja konsultointia esimerkiksi viestintään liittyen. Ohjelma järjesti esiintymiskoulutusta verkoston jäsenille ja osallistui kannustavan kasvatuksen Kasvatuspuntari-kampanjaan sekä muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisen kampanjaan. Ohjelma oli mukana PoriJazzien JazzKids-tapahtumassa sekä SuomiAreenalla, jossa aiheena oli työn ja perheen yhteensovittaminen.

ITLA

Lastensuojelun Keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö perustivat vuonna 1987 talouselämän, yhteisöjen ja kansalaisten tuella Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ITLA:n. Säätiön tarkoituksena on lapsiin ja lastensuojeluun kohdistuvien, tieteellisten tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden taloudellinen tukeminen sekä lasten kasvuolojen että perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun kehittämistä palvelevien hankkeiden kautta.

Vuosina 2013-2017 säätiö ohjaa varat tutkimus- ja vaikuttamisohjelmaan, joka kulkee nimellä Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa. Lastensuojelun Keskusliitto on tukenut ohjelman kokonaiskoordinointia, viestintää, vaikuttamis- ja tutkimusyhteistyötä. Ohjelmaa ohjaa kolme keskeistä periaatetta: kokonaisnäkemys, ongelmien ennaltaehkäisy ja voimavarojen tukeminen sekä tiedon käytettävyys. Vuoden 2017 aikana ohjelma pyrkii myös edistämään yhteisöllisyyttä ja myönteistä kokemusta suomalaisuudesta nuorten keskuudessa sekä yli sukupolvirajojen.

Tutkimuksen osalta keskusliitto on tukenut erityisesti ITLAn Kasvun tuki – vaikuttavan varhaisen tuen tietolähteen (www.kasvuntuki.fi) pohjalta laadittua työtä.

Tieteellinen neuvosto tarjosi LAPE-muutosohjelmalle ehdotuksensa valtakunnallisesti levitettävistä menetelmistä. Säätiö on informoinut eduskuntaa ITLAn toiminnasta mm. vierailemalla eduskunnan Suomi100 -työryhmässä.

ITLA osallistui myös keskusliiton vetämään järjestöjen yhteiseen vaalivaikuttamiskampanjaan.

Jäsenyhteisötyö

Jäsenyhteisöt ovat keskusliitolle tärkeitä. Ne tuovat sille kosketuspinnan käytännön työhön, toimintaympäristöön ja uusiin painopistealueisiin sekä vaikuttamis- ja kehittämistyön tarpeisiin. Vuonna 2016 keskusliitolla oli 91 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä.

Keskusliitto tuottaa ja tarjoaa tietoa jäsentensä käyttöön, luo niille yhteistyömahdollisuuksia ja vuorovaikutusta sekä yhdistää eri toimijoiden osaamista yhteisten tavoitteiden taakse. Jäsenet ovat usein mukana keskusliiton hankkeissa, koulutuksissa ja kampanjoissa. Keskusliitto järjestää myös jäsenille yhteisiä verkostoitumisen ja vaikuttamistyön foorumeita.

Keskusliiton jäsenet

Vaikuttamissuunnitelmatyöpaja

28.1.16 klo 13-16, Hotelli Arthur

Keskusliitto kutsui tammikuussa jäsenistöään mukaan laatimaan yhdessä vaikuttamistyön suunnitelmaa vuosille 2016–2018. Työpajassa esiteltiin loppuvuonna 2015 toteutetun vaikuttamistyön kyselyn tuloksia ja pohdittiin ja työstettiin tulevien vuosien tärkeimpiä vaikuttamistyön sisältöjä, kohderyhmiä ja keinoja.

Työpajatyöskentelyssä nousi esille neljä keskeistä teemaa, joita keskusliiton toivottiin pitävän vaikuttamistyössään esillä:

  • Ennaltaehkäisy ja arki
  • Lapsen tarpeita vastaava sijaishuolto
  • Lasten ja nuorten osallisuus
  • Lastensuojelun ylisukupolvisuus + osaaminen ja kohtaaminen

Teemat ja niiden sisällöt muodostivat rungon keskusliiton vaikuttamistyön suunnitelmalle. Työpajassa suunnitellun neljän luokan lisäksi suunnitelmaan lisättiin viides luokka, lapsi- ja perhepolitiikan kokonaisuus.

Kuntajäsenten verkostoitumismatka Tallinnaan

8.6.2016

Keskusliitto järjesti kuntajäsenten edustajille verkostoitumismatkan Tallinnaan. Matkalla rakennettiin entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntajäsenten ja Keskusliiton kesken. Samalla päästiin keskustelemaan Viron sosiaaliministeriön, Tallinnan kaupungin ja Lastekaitse Liitin edustajien kanssa yhteisistä haasteistamme ja tutustumaan näiden virolaisten toimijoiden työhön. Kuntajäsenten edustajia oli matkalla mukana 14 henkeä seuraavista kaupungeista: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kouvola, Mikkeli ja Vantaa.

Tulevaisuustyöpaja

29.8.16 klo 11.30-15.30, Pentagon Design neuvottelutila

Keskusliitto kutsui jäseniään pohtimaan yhdessä lasten ja perheiden arkeen ja palveluihin kohdistuvia monia muutoksia ja niihin varautumista. Työpajan alustajana toimi Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila ja siinä pohdittiin miltä lasten ja perheiden tulevaisuus näyttää rakenneuudistusten pyörteissä ja miten järjestöjen vaikuttamistyössä voitaisiin parhaiten turvata lasten ja perheiden arkea. Yhdessä visioitiin tulevaa ja haettiin vaikuttamistyölle painopisteitä.

Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukunnat

Keskusliitolla on kolme neuvottelukuntaa, joiden tehtävänä on varmistaa keskusliiton yhteys jäseniinsä ja lasten suojelun arkeen sekä edistää alan verkostoitumista ja uusimman tiedon välittämistä. Kaikki neuvottelukunnat kokoontuivat vuoden aikana neljä kertaa, joista yksi oli kaikkien neuvottelukuntien yhteinen seminaari toukokuussa.

Neuvottelukuntien yhteisessä seminaarissa kuultiin ajankohtaiskuulemiset LAPE-muutosohjelmasta sekä Tulevaisuuden kunta-hankkeesta. Seminaarissa kuultiin kokemuksia Viron vaihtoehtoisen LOS-raportoinnin prosessista ja käynnistettiin oma kansallinen LOS-raportoinnin työskentely esittelemällä tulevat teemaryhmät.

Ehkäisevän työn neuvottelukunta
  • Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokousten teemoina olivat lapsiin kohdistuva väkivallan epäily ja siihen liittyvät viranomaiskäytännöt, perheväkivaltaan liittyvien palvelujen kehittyminen ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisjärjestelmä sekä Sote-uudistuksen valinnanvapaus lapsi- ja perhepalveluissa
Lastensuojelun toimeenpanon neuvottelukunta
  • Toimeenpanon neuvottelukunnan kokousten aiheina olivat työnjako, tehtävärakenne ja kelpoisuusehdot sosiaalihuollossa, muutoksen johtaminen ja sosiaalihuoltolain täytäntöönpano.
Lastensuojelun neuvottelukunta
  • Lastensuojelun neuvottelukunnan kokousten teemoina olivat lastensuojelu ja sijaishuolto SOTE:ssa ja LAPE:ssa, lähialueyhteistyö sekä kolmen tutkimushankkeen teemat (HuosTa-hanke, Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983, Vaativat tilanteet sijaishuoltotyössä).

Neuvottelukuntien kokoonpano 2016

Jäsentiedotteet

Keskusliitto pitää säännöllisesti yhteyttä jäseniinsä ja tarjoaa niille ajankohtaista tietoa toimintakentältään jäsentiedotteiden avulla. Vuonna 2016 keskusliitto lähetti 7 jäsentiedotetta, joiden teemat olivat:

  1. Vuoden keskeiset tapahtumat, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka voimaantulosta Suomessa tuli vuonna 2016 kuluneeksi 25 vuotta
  2. Lapsen yksityisyyden suoja verkossa -seminaari, selvitykset Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa sekä erillinen raportti lasten ja nuorten näkemyksistä yksityisyyden suojasta somessa
  3. LAPE- muutostyö
  4. Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin kick-off
  5. LAPE- työn eteneminen, kannustavan kasvatuksen Kasvatuspuntari- kampanja sekä LOS-raportointityön käynnistyminen
  6. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman eteneminen
  7. LAPE- ohjelma matalan kynnyksen palveluiden verkostoimisen eli Perhekeskustoimintamallin kehittämisen osalta sekä lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kunnallisvaalikampanja Anna ääni lapselle

Tapahtumat ja koulutukset

Keskeiseen rooliin keskusliiton toiminnassa ovat nousseet koulutuspäivät. Erityisesti valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ja sijaishuollon päivillä sekä pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä on pitkät perinteet. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestettiin vuonna 2016 jo 52. kerran ja ne myös rekisteröitiin tavaramerkiksi.

Sijaishuollon päivät päätettiin sulauttaa yhteen lastensuojelupäivien kanssa. Sijaishuollon painotukset tulevat silti olemaan jatkossakin keskeisessä roolissa keskusliiton koulutuspäivillä. Lasten ja nuorten päivän vakiintumista osaksi koulutuspäiviä voi pitää positiivisena kehityksenä.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 27.-28.9.2016 yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Teemana oli Kato mua – arvokas lapsuus! Päivillä oli yhteensä 1176 osallistujaa.

Lastensuojelupäivillä haluttiin vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Perinteinen Nuorten Päivä toteutui alkusyksystä ja sen rinnalla järjestettiin alakouluikäisille suunnattu Lasten Päivä. Itse lastensuojelupäivillä lasten ja nuorten ääni kuului monin eri tavoin. Päivillä toteutettiin myös nuorten kokemusasiantuntijoiden Kokemus kirjasto.

Lasten suojelun kesäpäivien messuosaston vilinää

Lastensuojelupäivien osallistujat kartalla.

Koulutuspäivien näyttelyosasto oli ennätyksellisen suuri ja sen yhteydessä toteutettiin ensimmäistä kertaa Speaker’s Corner -lava, johon osallistujien oli mahdollista ostaa lava- ja mikkiaikaa. Päivillä oli myös Ensi- ja turvakotien liiton toteuttama Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely, jossa turvapaikanhakijalapset ovat esillä Supersankareina.

Lastensuojelupäivien aikaan toteutettiin sosiaalisessa mediassa Kato mua! -kohtaamiskampanja, jonka tavoitteena oli tuoda esiin lapsuuden arvokkuutta ja lisätä päättäjien tietoisuutta lapsen kohtaamisen merkityksestä ja rakenteellisista esteistä. Kampanjan toteuttivat Lastensuojelun Keskusliitto, Pesäpuu, Pelastakaa Lapset sekä Talentia.

Lasten suojelun kesäpäivät

Lasten suojelun kesäpäivät järjestettiin teemalla Rajoilla ja ytimessä 14.‒15.6. Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulussa yhdessä Emma & Elias -ohjelman, Joensuun kaupungin ja paikallisten järjestöjen kanssa. Päivillä keskusteltiin muun muassa lasten osallisuudesta, lähialueyhteistyöstä, perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, isyydestä ja Siun sotesta. Kesäpäivillä kuultiin myös nuorten omia esityksiä ja lastensuojelun kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Kesäpäivillä oli 201 osallistujaa. Kesäpäivien yhteydessä toteutettiin ensimmäistä kertaa myös Nuorten Foorumi 15-21 -vuotiaille sijais- tai jälkihuollossa oleville nuorille yhteistyössä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin, Kasvunpilarit Oy:n ja Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa.

Emma & Eliaksen video kesäpäiviltä

Lasten ja nuorten osallisuustapahtumat

9.6.2016 Nuorten Foorumi Kuopiossa

LKSL oli mukana järjestämässä Nuorten Foorumia yhdessä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin, Kasvunpilarit Oy:n, Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Foorumin teemana oli Turvassa!? ja päivän tavoitteena oli keskustella nuorten ajatuksista sijaishuollon turvallisuuteen liittyen. Päivässä oli mukana parisenkymmentä 15-21-vuotiasta lastensuojelun sijais- ja jälkihuollossa olevaa nuorta ympäri Suomea.

20.8.2016 Nuorten Päivä Jyväskylän Veturitalleilla

Nuorten Päivän teemana oli tänä vuonna Kato Mua! ja päivässä käsiteltiin erityisesti kohtaamiseen liittyviä teemoja. Päivään osallistui parisenkymmentä lastensuojelun sijais- ja jälkihuollossa olevaa nuorta ja aikuisiässä olevia lastensuojelun kokemusasiantuntijanuoria. Päivässä oli mukana myös lastensuojelun ammattilaisia sekä päättäjiä. Päivä järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän lastensuojelupalveluiden, Pesäpuu ry:n ja Osallisuuden Aika ry:n kanssa.

Kato mua -työpajat ja Lasten Päivä

Kesällä 2016LSKL järjesti alakouluikäisille lastensuojelun asiakkuudessa oleville lapsille Kato mua -työpajoja. Työpajojen tarkoituksena oli kuulla lasten ajatuksia siitä, mikä lapsuudessa on tärkeää ja mitä lapset haluavat viestittää lastensuojelun ammattilaisille.

Työpajatyöskentelyn lisäksi järjestettiin myös Kato mua – Lasten Päivä Jyväskylässä Mäki-Matin perhepuistossa 10.9. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n, Jyväskylän kaupungin lastensuojelupalveluiden ja SOS-lapsikylä ry:n kanssa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä

Keskusliitto järjesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivän tempauksen Kampin kauppakeskuksen keskusaukiolla 20.2. Teemana oli kansalaisyhteiskunta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistajana. Tapahtumassa tuotiin esille järjestöjen tarjoamia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja tarjottiin mahdollisuutta ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi. Mukana oli keskusliiton lisäksi Lapsen Maailma -lehti, MLL:n Uudenmaan piiri sekä 6 Emma & Elias -ohjelman hanketta (Helsingin Diakonissalaitoksen Perhetalkoot-toiminta, Pienperheyhdistys ry, HelsinkiMissio, Duo – kahden kulttuurin perheille, Leijonaemot ja PePPi -hanke).

Muut tapahtumat ja seminaarit

Yhdessä lapsen parhaaksi – Järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä -jatkoseminaari 21.3. 2016 (Messukeskus)

Seminaarin pohjalta työstettiin järjestöjen ja seurakuntien yhteinen visio ja toimintasuunnitelma (sekä valtakunnan taso että paikallinen taso) perhekeskustoiminnan kehittämiseksi. Osallistujia oli 34. Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa yhteisseminaari Pikkuparlamentissa 14.3.2016

Edustajan rooli ja tehtävät kotoutumisvaiheessa 30.5.2016 Helsingissä

Seminaari järjestettiin yhteistyössä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksen kanssa. Käsiteltiin oleskeluluvan saaneiden ilman huoltajaa tulleiden lasten asumisen ja tuen muotoja, kotoutumissuunnitelman tekemistä, jälkihuoltoa sekä perheenyhdistämistä.

Kaksi koulutustilaisuutta traumatisoivien kokemusten vaikutuksista ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin ja nuoriin

Seminaarit järjestettiin Helsingissä 6.6. ja 12.10. yhteistyössä Aretai Oy:n ja Pelastakaa Lasten kanssa.

Lastensuojeluseminaari 16.-18.11.2016 Moskovassa

Viestinnän tunnus­lukuja

21

Tiedotetta

42

Blogi­kirjoitusta

5 167

Twitter-seuraajaa

4 830

Facebook-tykkääjää

122

Instagram-seuraajaa (tili avattiin 1.12.2016)

4

Videota

7

Lapsen Maailma -infograafia

Keskus­liitto mediassa 2016

175

Mainintaa sanoma­lehdissä

148

Mainintaa verkko­lehdissä

10

Mainintaa aikakaus­lehdissä

18

Mainintaa tai esiintymistä radiossa/televisiossa

Tieto­palvelu lukuina

55

Uutiskirjettä

2 280

Vastaanottajalle

28 522

Lukukertaa

976

Kirjan lainausta

716

Lainan uusimista

39

Uutta asiakasta

Viestintä

Viestintätiimi panosti erityisesti visuaalisen viestinnän kehittämiseen, sisäisen viestinnän ja yhteistyötapojen uudistamiseen, videotuotannon käynnistämiseen sekä sosiaaliseen mediaan. Julkaisujen muotoja ja verkkojulkaisemisen tapoja uudistettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Keskusliitto laati myös viestintästrategian ja viestinnän vuosisuunnitelman, joiden mukaisesti edetään tulevina vuosina.

Viestintäkampanjat

Keskusliitto sekä Emma & Elias -ohjelma osallistuivat Ensi- ja turvakotien liiton vetämään Kasvatuspuntari-kampanjaan, joka nosti elokuussa esiin kannustavan kasvatuksen merkitystä. Siskonpeti-sketsisarjan kanssa yhteistyössä tehdyt kuusi Kasvatuspuntari-videota eri versioineen ovat saaneet YouTubessa yhteensä 284 020 katselukertaa ja herättäneet paljon keskustelua.

Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä järjestettiin syyskuussa Kato mua! -kohtaamiskampanja yhdessä Pesäpuun, Talentian ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Kampanjassa ammattilaiset ja päättäjät antoivat lupauksia aitoon kohtaamiseen lapsen ja nuoren kanssa.

Marraskuussa keskusliitto lanseerasi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa Suomen ensimmäisen kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän. Päivään ilmoittautui lapsimukaantoihin.fi-sivuston kautta 346 työpaikkaa, mutta käytännössä siihen osallistui myös monia työpaikkoja, jotka eivät ilmoittautuneet. Tuhansia suomalaisia lapsia vieraili työpaikoilla 18.11.2016.

Keskusliitto aloitti joulukuussa yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa toteutettavan kuntavaalikampanjan Anna ääni lapselle.

Verkkopalvelut

Keskusliitolla on yhteensä 11 verkkosivustoa, joita se ylläpitää, mukaan lukien Emma & Elias -ohjelman verkkopalvelut sekä lapsenoikeudet.fi -sivuston.

Vuonna 2016 keskusliitto uudisti yhdeksällä kielellä toimivan Lastensuojelu.info-sivuston teknisesti ja visuaalisesti sekä päivitti sen sisällöllisesti. Sivusto tarjoaa perustietoa lastensuojelusta erityisesti maahanmuuttajille.

  • www.lskl.fi: 54 000 yksittäistä kävijää – 82 000 sivustovierailua
  • www.lapsenmaailma.fi: 85 800 yksittäistä kävijää – 99 600 sivustovierailua
  • Lastensuojelu.info (1.10. Alkaen): 10 500 yksittäistä kävijää – 13 000
  • sivustovierailua Lapsenoikeudet.fi: 21 000 yksittäistä kävijää – 28 000
  • sivustovierailua Emmaelias.fi: 21 315 yksittäistä kävijää – 27 683
  • sivustovierailua Kouluasiaa.fi: 7 489 yksittäistä kävijää – 8 882
  • sivustovierailua Neuvolainfo.fi: 12 487 yksittäistä kävijää – 14 800 sivustovierailua

Lisäksi keskusliitto ylläpiti tuntea.saa -kampanjasivustoa sekä koulutuspäivien omia sivustoja.

Pinnalla mediassa ja somessa

LSKL pinnalla mediassa ja somessa 2016

Tietopalvelu

Perustehtävien lisäksi vuotta värittivät Office 365 -ympäristön suunnittelussa ja käyttöönotossa avustaminen sekä lastensuojelu.info -verkkosivuston päivittäminen. Vakituisten tietoasiantuntijoiden perhevapaiden ajan tietopalvelun toiminnasta vastasivat sijaiset.

Uutiskirjeet

Keskusliitto julkaisee kolmea uutiskirjettä: Postia kentältä (1 973 tilaajaa), Kirjaston ja tietopalvelun uutisia (1 173 tilaajaa) sekä Uutisia maailmalta (1 341 tilaajaa). Lapsen Maailmalla on oma uutiskirje (1 013 tilaajaa) kuten myös Emma & Elias -ohjelmalla (614 tilaajaa).

Lapsen Maailma

Lehti on oleellinen osa Keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja joskus myös sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön.

Lisätietoa:

https://www.lapsenmaailma.fi

Levikki 12 760 (LT 2017).

Keskimääräinen painos 14 800 (LT 2017).

Verkkosivujen TOP5-jutut
  1. Autistipoika Martti
  2. Erityisherkkä Lapsi – Malou on tarkka tyttö
  3. Kun murrosikä etuilee
  4. YouTube teki Mikael Hertellistä alias Deatasta staran
  5. Onko lapsesi aggressiivinen?
Yhteistyö PuskaPromotionin kanssa jatkui:
  • 20.2. Järjestöjen yhteinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivän tempaus Kampin kauppakeskuksessa
  • 21.5. Ravintolapäivä Kallion Karhupuistossa
  • 7.10. Varhaiskasvatusmessut Wanhassa Satamassa
  • 27. ja 30.10. Helsingin kirjamessut Messukeskuksessa

Uutuutena Lapsen Maailmaa markkinoitiin syksyllä luokkaretkikampanjalla, jossa lehteä myyvä luokka sai itselleen 4 euroa jokaista 5 euron hintaan myytyä lehteä kohden.

LOS-viestintä

Lapsen oikeuksien teemana vuonna 2016 oli yhdenvertaisuus lapsia ja nuoria osallistaen. Vuoden 2016 viestinnän kohderyhminä olivat lapset ja nuoret, suuri yleisö sekä päättäjät.

Lapsen oikeuksien viestinnän yhteistyöverkosto kokosi yhdenvertaisuusmateriaaleja eri-ikäisille lapsille ja nuorille:

https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/2017-yhdenvertaisuus/yhdenvertaisuusmateriaalit/

Yhteistyöverkosto toteutti lapsille ja nuorille suunnatun yhdenvertaisuuskampanjan tubettajien eli Youtube-videoiden tekijöiden kanssa. Pienempi kuin kolme ry on tubettajien oma hyväntekeväisyysyhdistys, jonka kolme tubettajaa (Eeddspeaks, Deata ja Roni Back) toteuttivat kaikkiaan neljä yhdenvertaisuuteen liittyvää videota. Videoissa tubettajat keskustelivat yhdenvertaisuudesta nuorten kanssa, aktivoivat heitä keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä haastoivat arjen pieniin yhdenvertaisuutta edistäviin tekoihin.

Tubettajakampanja keräsi julkaisuillaan yli 720 000 katselukertaa ja 130 000 tykkäystä. Videoita on katseltu tähän mennessä yhteensä yli 28 000 kertaa.

Yhdenvertaisuusvideot:

Yhteistyöverkosto on myös usena vuoden ajan kampanjoinut sen puolesta, että lapsen oikeuksien päivä (20.11.) saataisiin kalentereihin liputuspäiväksi. Tähän liittyen julkaistiin Liputalapselle.fi-sivusto, jossa kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä yksityiset henkilöt voivat ilmoittautua mukaan liputtajiksi.

Emma & Elias -ohjelman viestintä

Emma & Elias tuo lisäarvoa keskusliiton viestinnän kokonaisuuteen tarjoamalla suoran yhteyden ruohonjuuritasolle. Koordinaatiohankkeen viestinnän tehtävä on tukea avustusohjelmassa mukana olevien hankkeiden ja toimintojen viestintää ja tuoda mukana olevien järjestöjen työtä ja toimintaa tunnetuksi myös laajemmalle yleisölle.

Vuonna 2016 Emma & Elias onnistui hyvin vastaamaan ohjelmalaisten viestintätarpeisiin. RAY:n lokakuussa suorittamassa kyselyssä 93 % vastaajista oli sitä mieltä, että viestintä on ollut suunnitelmallista ja tukenut tavoitteiden saavuttamista. 86 % vastaajista kertoi saaneensa tukea viestintään ja 84 % koki saaneensa näkyvyyttä oman projektinsa toiminnalle. Ohjelman koettiin myös lisänneen ihmisten tietoisuutta erityislapsista, kasvatuksellisesta väkivallasta, monimuotoisista perheistä ja motorisen oppimisen vaikeuksista.

Vastaajille viestinnän tuki oli esimerkiksi:

  • Tukea erilaisten materiaalien (mm. videot, painettu materiaali) tekemiseen
  • Mahdollisuutta olla mukana erilaisissa tapahtumissa
  • Näkyvyyttä osana ohjelmaa ja sitä kautta uskottavuutta omalle toiminnalle
  • Apua viestintäsuunnitelman tekoon

(Lähde: RAY: Emma & Elias -avustusohjelma – Syksyn 2016 kyselyn yhteenveto)

Emma & Elias -hankkeen videot

Neuvolainfo.fi-sivustolle tuotettiin tietoiskuvideoita ammattilaisille. Aihealueina olivat vanhempien parisuhteen tukeminen, sateenkaari- ja erityislapsiperheiden tukeminen sekä kehotunnekasvatus.

http://neuvolainfo.fi/lyhyita-tietoiskuja-ammattilaisille/

Emma & Elias -ohjelmassa mukana oleville hankkeille ja toiminnoille tehtiin myös esittelyvideoita. Koiran kanssa tukihenkilönä lapselle -video kertoo EHJÄ ry:n Ressu-toiminnasta. Ressussa vapaaehtoinen toimii tukihenkilönä oman koiransa kanssa lapselle tai nuorelle, jolla on lastensuojelun avohuollon asiakkuus tai tarve ehkäisevään tukeen. Video kuvattiin kesällä Ruissalossa, Turussa.

Perheentaloon ovat tervetulleita ihan kaikki -video rohkaisee ihmisiä osallistumaan Iisalmen Perheentalon toimintaan vapaaehtoisena tai muuten.

Lapsen Maailma lukuina

11

numeroa

127

avustajaa

716

sivua

148

juttua

841

kuvaa

12

toistuvaa palstaa

Lapsen Maailma some-seuraajat:

3 053

Facebook

1 494

Twitter

626

Instagram

1 013

Uutiskirje

LOS-viestintä lukuina

Tubettaja­kampanja:

720 000

kertaa nähty julkaisut

130 000

tykkäystä

28 000+

katselukertaa videoilla

Facebook:

10 000

sivutykkäystä

Emma & Elias -ohjelman viestintä lukuina

879

Twitter-seuraajaa

2039

Facebook-tykkääjää

15

blogia

4

uutiskirjettä

2

lehdistötiedotetta

Videot:

27

uutta videota

167

jakoa

65 215

näyttökertaa

125 262

minuuttia katseluaikaa

© Copyright – Lastensuojelun keskusliitto