Etusivu- uusi

  • Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2018

Lastensuojelun Keskusliiton vuosi 2018


Toimintavuonna 2018 Lastensuojelun Keskusliiton hallitus päätti erityisesti vahvistaa lasten ja nuorten osallisuuden toteutumista ja äänen kuulumista. Lasten ja nuorten osallisuuden tulee toteutua eettisesti kestävällä tavalla keskusliiton omassa toiminnassa ja ylipäätään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.



Keskusliittoon rekrytoitiin ensimmäistä kertaa osallisuuskoordinaattori, jonka tehtävä on yhdessä muiden kanssa huolehtia osallisuuteen liittyvien näkökulmien kehittämisestä ja toteutumisesta läpileikkaavasti keskusliiton arjessa.

Toisena uutena avauksena käynnistettiin Lastensuojelun tarinat -työpaja, jossa lapset ja nuoret itse tuottavat ohjatusti tekstejä omista kokemuksistaan lastensuojelun asiakkaina.

Vuoden aikana valmisteltiin monia isoja uudistuksia. Vaikka esimerkiksi sote- ja maakuntauudistukset eivät valmistuneet, edellytti niiden valmistelu monia keskusteluja, puheenvuoroja ja lausuntoja. Keskusliitto on tuonut keskusteluissa esiin systemaattisesti lapsen oikeuksien näkökulmaa.

Suomi on perinteisesti osoittanut vahvaa sitoutumista YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoon. Toimintavuonna iso huoli kohdentui siihen, ettei Suomi ole valtiona hoitanut velvoitettaan raportoida YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien toteutumisesta.

Keskusliitto on valmistellut omaa vaihtoehtoista raporttiaan, mutta sen viimeistely on sidoksissa valtion raportin valmisteluun.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat olleet aloitteellisia kansallisen lapsistrategian saamiseksi Suomeen. Pirstaleisen ja lyhytjänteisen lapsi- ja perhepolitiikan sijaan tarvitaan lapsioikeusperustaista lapsistrategiaa, joka ohjaisi kaikkea lapsi- ja perhepolitiikkaa pitkäjänteisesti, vakiinnuttaisi lapsivaikutusten arviointia toimintakäytäntöihin ja huomioisi lapsen osallisuuden toteutumisen. Lasten asioiden tulisi levätä leveästi eri toimijoiden harteilla. Oli ilahduttavaa, että valtio käynnisti kansallisen lapsistrategiatyön.

Lastensuojelusta käytiin toimintavuoden aikana vilkasta keskustelua. Keskusliitto osallistui siihen muun muassa käynnistämällä julkaisusarjan, jossa arvioitiin erilaisista näkökulmista, mitä lastensuojelulle kuuluu.

Laadukkaan lastensuojelutyön elementit ovat hyvin tiedossa. Monet uudistukset ja kehittämistoimet ovat vieneet lastensuojelua eteenpäin, ja myönteistä kehitystä on tapahtunut. Silti sekä lapset ja nuoret että työntekijät kokevat liian usein, ettei lastensuojelutyötä voida toteuttaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä tuotiin lastensuojelukeskusteluun lasten ja nuorten osallisuuden lisäksi tärkeä näkökulma: vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys ja mahdollisuudet.

Keskusliitto on olemassa, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat yhteiskunnassa täysimääräisemmin. Tämä voi toteutua vain yhdistämällä eri toimijoiden voimia ja osaamista yhteisen päämäärän taakse.

Uudenlainen ajattelu, innovatiiviset toimintatavat sekä pitkäjänteinen kehittämistyö tukevat keskusliiton vaikuttamistyötä ja osaamisen vahvistamista.

Käynnissä olevat koordinaatiohankkeet eli Kaikille eväät elämään ja Perheet keskiöön! Kokoavat yhteen lukuisan joukon järjestöjä parantamaan lasten ja perheiden arkea. Uudenlaista tapaa investoida edistävään ja ehkäisevään työhön edustaa puolestaan Lapset-SIB-hanke, jossa kunnat voivat hyödyntää uudenlaista rahoitusmallia lapsille ja perheille suunnatun tuen järjestämiseksi.

Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin aikoinaan myös tekemään kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisyys on muuttanut muotoaan: pelkästään hyvien käytäntöjen tai tiedonvaihdon vuoksi kansainvälistä yhteistyötä ei kannata tehdä. Sen sijaan on entistäkin tärkeämpää löytää niitä globaaleja ilmiöitä, jotka koskevat meitä kaikkia. Sellaisia ovat ilmastonmuutos, pakolaiskysymykset ja muutokset väestörakenteessa. Näihin liittyvän kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen on tärkeää.

Keskusliitolle tärkeä yhteistyötaho on EU-tason vaikuttamistyötä tekevä Eurochild. Sosiaalisten kysymysten painoarvon lisääminen EU-politiikassa on yksi keskusliiton tavoite ja Eurochild toimii tässä vaikuttamistyössä luontevana kumppanina.

Yhteiskunnassa tapahtuvien nopeiden muutosten pyörteissä on entistä tärkeämpää pysähtyä tarkastelemaan, pysyvätkö kaikki muutosvauhdissa mukana ja millaisia vaikutuksia tehdyillä muutoksilla on lapsiin ja nuoriin.

Tulevaisuutta pitää rakentaa ennen kaikkea lapsille ja nuorille – ja ehdottomasti yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Vuosi lukuina


Keskusliitto


95

Jäsenjärjestöä



40

Kunta- tai kuntayhtymäjäsentä



3

Neuvottelukuntaa



2

Toimikuntaa



36

Henkilöä töissä keskusliitossa



Viestintä


6

Julkaisua



17

Tiedotetta



7

Verkkosivustoa



47

Blogikirjoitusta



11

Lapsen Maailma -lehteä



59

Uutiskirjettä



7

Jäsentiedotetta



914

Kirjan lainausta


Vaikuttamistyö


9

Kannanottoa



25

Lausuntoa



10

Kuulemista



89

Pidettyä puheenvuoroa



20

Lehti / asiantuntijakirjoitusta




70

Vastattua kansalaisyhteydenottoa



2

Keskustelutilaisuutta



16

Koulutusta tai seminaaria



Verkostotyö


28

Ohjausryhmäjäsenyyttä



49

Kotimaista verkostoa, joissa mukana



15

Kansainvälistä verkostoa, joissa mukana


Toimisto


260

Kokousta yhteistyökumppaneiden kanssa




1

Puutarhajuhlat



265

Matkalaskua



211

Kululaskua



1675

Ostolaskua



1296

Myyntilaskua


TOIMINNANJOHTAJALTA





HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJALTA



Hallitus 2018


ToimikausiVarsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
2016 – 18Puheenjohtaja
Professori PENTTI ARAJÄRVI
2017 – 19Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja MARI AHLSTRÖM
Espoon kaupunki
Toiminnanjohtaja MARIANNA OHTONEN
Kehitysvammaliitto
2016 – 18Johtava sosiaalityöntekijä KIM BERGLUND
Perhekuntoutuskeskus Lauste
Vammaispalvelujohtaja KRISTIINA KEPPO
Seinäjoen kauupunki
2018 – 20Johtava sosiaalityöntekijä SATU HARTIKAINEN
Kotkan kaupunki
Toiminnajohtaja PAULIINA LAMPINEN
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS
2017 – 19Toiminnanjohtaja KAI LAITINEN
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ
Toiminnanjohtaja PAULIINA LEHTINEN
Kasper- Kasvatus- ja perheneuvonta ry
2017 – 19Pääsihteeri MILLA KALLIOMAA,
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Päällikkö, Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus TUIJA RINKINEN
Väestöliitto
2018 – 20Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen
Auta Lasta
Hallituksen puh.joht. TERO RISTIMÄKI
Sosiaalialan korkeakouluttujen ammattijärjestö TALENTIA
2016 – 18Pääsihteeri HANNA MARKKULA-KIVISILTA
Pelastakaa Lapset
Varhaiskasvatusjohtaja SATU JÄRVENKALLAS
Helsingin kaupunki
2016 – 18Johtaja TINA MÄKELÄ
Suomen Uusperheellisten liitto
Toiminnanjohtaja JARI KETOLA
Pesäpuu
2016 – 18Kehitysjohtaja MIKKO ORANEN
Nuorten Ystävät
Toiminnanjohtaja TUULA KUMPUMÄKI
Yhteiset Lapsemme
2018 – 20Toimitusjohtaja MARJA PAJULAHTI
SOS-Lapsikylä

Toiminnanjohtaja HEIDI NYGREN
Kalliolan setlementti
2018 – 20Toiminnanjohtaja, 1. varapuheenjohtaja
PIA SUNDELL
Barnavårdsföreningen i Finland
Viestintäpäällikkö KATRI KOROLAINEN
Nuori Kirkko
2017 – 19Pääsihteeri Riitta Särkelä
Ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja JOHANNA LAISAARI
Suomen Vanhempainliitto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustajat

Erikoistutkija TARJA HEINOJohtaja MATTI SALMINEN,
Valtion koulukotitoiminnasta vastaava johtaja

Talous ja hallinto


Vuoden 2018 toteutunut toiminta oli hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaista.



Talous

Tilivuotena 2018 jatkettiin 100-prosenttisesti STEA -rahoitteista Kaikille eväät elämään -hanketta ja aloitettiin 100-prosenttisesti STEA rahoitteinen Perhekeskus-hanke. OKM-rahoitteista LOS-hanketta jatkettiin 50-prosenttisesti ja OKM-rahoitteista Mediakasvatuksen kehittäminen -hanketta 80-prosenttisesti. FIM Pääomarahastot Oy:n kanssa tehty sopimus SIB-hankkeen asiantuntijapalveluiden myynnistä jatkui myös koko vuoden 2018.

Lastensuojelun Keskusliiton tuottojen kokonaistaso laski edellisvuodesta. Lapsen Maailma -lehden tilausmaksujen taso jäi edelleen toivotusta, ja koulutuspäivien tuotot olivat vuoden 2017 juhlavuoteen verrattuina pienemmät.

Tuottojen tukijalkoina olivat edelleen Lasten Päivän Säätiön (Linnanmäki) avustus, hyvin toimivat koulutuspäivät, STEA yleisavustus ja Lapsen Maailma -lehti.

Kokonaisuudessaan keskusliiton tulos muodostui ylijäämäiseksi. Linnanmäen tulos mahdollisti sen, että lastensuojelutyölle osoitettu summa pysyi samana kuin vuonna 2017. Myös sijoitustoiminnan tuotto toteutui parempana kuin talousarviossa oli ennustettu. Vuoden lopussa hallitus päätti kilpailuttaa keskusliiton sijoitusten salkunhoitajan ja päätyi vaihtamaan sen. Varsinaiset sijoitustoimet tullaan tekemään vuoden 2019 puolella.

Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuina, mikä johtui pääsääntöisesti väliaikaisista henkilörekrytoinneista. Keskusliiton toimiston systemaattista kunnossapitoa jatkettiin uudistamalla ullakkokerroksen ilmettä ja kalusteita. IT-yhteistyötaho kilpailutettiin, ja uuden toimijan kanssa tehty entistä laajempi palvelukokonaisuus aiheutti IT-kulutason kasvun. Suurin yksittäinen muutos kulurakenteessa verrattuna vuoteen 2017 oli Perheet keskiöön! -hankkeeseen sisältyvä saadun STEA-avustuksen siirto hankkeessa mukana oleville kuudelle toimijalle.

 



Henkilöstoasiat ja työsuojelu

Keskusliitossa työskenteli vuoden 2018 aikana eri ajanjaksoina 36 henkilöä: 29 naista ja 7 miestä. Henkilökunnan ikäjakauma on 28–60 vuotta. Henkilötyövuosina laskettuna keskusliitossa työskenteli 29 henkilöä, kun määrä oli edellisvuonna 27.

Työajanseurantaa parannettiin saattamalla seurantajärjestelmä vastaamaan keskusliiton käytäntöjä. Liitossa kiinnitetään myös jatkuvasti huomiota työn ja perheen tasapainoon. Työhön käytettyä aikaa seurataan viikkoperustaisesti, ja ongelmatilanteisiin puututaan tarvittaessa.

Etätyö on entistä vahvempi osa keskusliiton työskentelykulttuuria. Keväällä 2018 etätyöohjeet päivitettiin ja niistä käytiin yhteistä keskustelua. Tällä hetkellä yhdeksän prosenttia työntekijöistä tekee perhesyistä lyhyempää työaikaa. Työntekijöitä kannustetaan jatkossakin lyhentämään työaikaansa, mikäli he kokevat sen tarpeelliseksi. Perheystävälliset käytännöt ovat nykyään myös osa keskusliiton työhön perehdytysprosessia.

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Loppuvuodesta toteutettiin eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työtyytyväisyyskysely, jonka vastausprosentti oli 85. Kyselyn tulos asteikolla 1–5 oli 4 eli erinomainen. Vahvuuksina pidettiin sitä, että työllä on merkitystä ja että työympäristö on turvallinen ja vaaraton. Suurin osa henkilöstöstä koki olevansa motivoitunutta ja pystyvänsä jakamaan organisaation arvot. Kehityskohteiksi nousivat työpäivän suunnittelu, keskittyminen ja työn tauottaminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Vuoden viimeisessä kuukausikokouksessa näihin teemoihin paneuduttiin koko henkilökunnan voimin ja pohdittiin  ratkaisuja kehityskohteisiin. Työsuojelutoimikunta järjesti keväällä virkistyspäivän koko henkilökunnalle.

Vuoden aikana keskusliiton toimitiloja uudistettiin Maailman ihanin työpaikka -työyhteisön kehittämishankkeessa esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti.

Keskusliitto lanseerasi koko henkilöstöä koskevan Vaikuta rohkeasti -koulutuksen, joka sisältää työyhteisötaitoja ja vaikuttamistyöhön painottuvia kokonaisuuksia. Koulutus jatkuu vielä vuoden 2019 ajan. Myös esimiestyön kehittämistä jatkettiin valmentavan johtamisen periaatteiden mukaisesti.


Toimisto lukuina


260

Kokousta yhteistyökumppaneiden kanssa



1

Puutarha­juhlat



70

Kansalais­yhteydenottoa

Henkilöstö


1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
1

Kirsi Pollari

Erityisasiantuntija

2

Juuli Hurskainen

Viestintäpäällikkö

3

Kaisu Muuronen

Erityisasiantuntija

4

Senja Liikonen

Hankekoordinaattori

5

Tuuli Valo

Viestinnän suunnittelija

6

Ville Lavikainen

Hankekoordinaattori

7

Hanna Heinonen

Toiminannjohtaja

8

Erkka Rautio

Tietoasiantuntija

9

Ulla Lidqvist

Hankepäällikkö

10

Sonja Falk

Erityisasiantuntija

11

Lotta Laine

Verkkoviestinnän asiantuntija

12

Päivi Marin

Viestinnän suunnittelija

13

Anu Jämsen

Toimituspäällikkö

14

Julia Kuokkanen

Eritysasiantuntija

15

Monica Lindholm

Toimistosihteeri

16

Eliisa Jämsén

Erityisasiantuntija, HR

17

Mia Pitkänen

Ohjelmajohtaja (toimivapaalla 30.9.2018 saakka)

18

Sauli Hyvärinen

Johtava asiantuntija

19

Reetta Kallio

Asiantuntija

20

Tiia Hipp

Erityisasiantuntija

21

Petri Paju

Hankepäällikkö

22

Hanna-Mari Järvinen

Viestinnän suunnittelija

23

Arja Salo

Toimistoapulainen

24

Leena Wilen

Johtava asiantuntija

25

Katri Koivunen

Tietoasiantuntija

26

Susanna Hoikkala

Erityisasiantuntija

27

Merja Paumo

Toimistosihteeri

28

Tuire Berg

Johdon assistentti

29

Saga Luoma

Kesätyöntekijä

30

Salla Karjalainen

Hankekoordinaattori

31

Taina Martiskainen

Erityisasiantuntija


Kuvasta puuttuu Talous- ja hallintopäällikkö Petri Koskinen.

Koulutuspäivät

Lastensuojelun kesäpäivät ja Valtakunnalliset lastensuojelupäivät kokosivat alan ammattilaiset ja asiantuntijat yhteen.

Lasten suojelun kesäpäivät 

Lasten suojelun kesäpäivät järjestettiin Porvoossa 5.-6.6.2018. Teemana oli Sinä ja minä – Du och jag: aitoja kohtaamisia digitaalisessa ajassa. Kesäpäivät kokosivat yhteen 300 alan asiantuntijaa ympäri Suomen.  

Ensimmäisen päivän pääpuhujana oli aivotutkija Katri Saarikivi, joka puhui empatiataitojen merkityksestä teknologistuvassa yhteiskunnassa. Toisena päivänä varhaiskasvatustieteen professori Mirjam Kalland kertoi siitä, miten lastensuojelun piirissä olevat perheet kantavat usein traumaattisten kokemusten taakkaa yli sukupolvien. Päätöspuheenvuoron käytti oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo, joka puhui kaltoinkohdeltujen lasten kohtaamisesta ja ammattilaisten työmenetelmistä. Kesäpäivillä esitettiin myös keskusliiton keväällä 2018 tuottama video ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten arjesta Porvoossa. Kesäpäivillä järjestettiin myös Kokemuskirjasto.

Lue lisää>>

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät kokosivat 25.–26.9. Turun Logomoon 1 400 alan ammattilaista, päättäjää ja opiskelijaa. Päivien teema oli Tasavertainen arki ja ne juonsi kansanedustaja Jani Toivola. 

Ensimmäisen päivän pääpuhujina toimivat Andy Bilson, sosiaalityön emeritusprofessori Lancashiren ja Länsi-Australian yliopistoista sekä David Tobis, sosiologian tohtori Yalen yliopistosta. Puheenvuoroissa esitettiin tutkimustuloksia lastensuojelusta Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista sekä pohdintoja siitä, millainen järjestelmä voisi aidosti tukea perheitä ja ehkäistä huostaanottoja. Puheenvuoroja lastensuojelupäivillä pitivät lisäksi muun muassa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Janna Rantala, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman sekä valtiovallan tervehdyksen tuonut perus- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko. Lastensuojelupäivillä järjestettiin kolmannen kerran suursuosion saavuttanut Kokemuskirjasto.

Lastensuojelupäivillä palkittiin Kunnallinen lastensuojeluteko yhteistyössä Huoltaja-säätiön kanssa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin kunnissa tehtävää lastensuojelun kehittämistyötä ja hyviä käytäntöjä sekä muistuttaa ennalta ehkäisevän työn tärkeydestä. Kunnallisena lastensuojelutekona palkittiin Lahden kaupungin Huoltoasema-toimintamalli ja kunnianmaininnan saivat Nurmijärven kunta (Perheen vuorovaikutuksen kuntoutus lastensuojelun prosessissa) sekä Jyväskylän kaupunki (Vertaisarviointi nuorisokodeissa). 

Lue lisää>>

Neuvottelukunnat 

Vuoden alussa toimintansa aloitti kolme neuvottelukuntaa. Jäsenjärjestöjen ja keskusliiton lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön kehittämiseksi perustettiin uusi lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta. Uutena käynnistyi myös osallisuuden vahvistamisen neuvottelukunta. Lastensuojelun neuvottelukunta jatkoi saman nimisenä kuin ennenkin. Neuvottelukunnat kokoontuivat kukin 2–3 kertaa vuoden aikana.

Verkkoviestintä  

Keskusliitolla on neljä verkkosivustoa ja kaksi koulutuspäivien verkkosivustoa. Vuoden aikana keskusliitolle laadittiin verkkopalvelustrategiaa ja pyrittiin yhtenäistämään verkkoviestinnän käytäntöjä sekä tuomaan eri sivustoja yhteisen pääsivuston alle.

Lisäksi keskusliitto ylläpiti koulutuspäivien omia sivustoja.  

Keskusliitto mediassa  

Keskusliitto näkyi verkkomediassa mediaseurannan perusteella 314 kertaa. Edelliseen vuoteen verrattuna medianäkyvyydessä oli pientä nousua. Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteiset kannanotot, kuten esimerkiksi perhevapaauudistusta koskeva kannanotto, olivat tehokas tapa saada mediahuomiota. Niiden lisäksi Lastensuojelun Keskusliitto näkyi tiedotusvälineissä erityisesti kuritusväkivaltaa, SIB-investointimallia, lapsistrategiaa sekä lapsen oikeuksien päivää ja viikkoa koskevissa jutuissa. 

Keskusliitto sosiaalisessa mediassa

Keskusliiton someseuraajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Liiton pääkanavien lisäksi myös hankkeilla (Kaikille eväät elämään, Perheet keskiöön!), Lapsen Maailmalla, Lapsen oikeuksien viestintäverkostolla sekä Anna ääni lapselle -kampanjalla on omat kanavansa. Vuonna 2018 tehtiin säännöllisesti someseurantaa ja ylläpidettiin sometiimiä.

Lasten ja perheiden eriarvoistuminen


Yksi Lastensuojelun Keskusliiton strategian 2018–2021 päätavoitteista on se, että päättäjien ymmärrys lasten ja perheiden eriarvoistumisesta ja yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä kasvaa. Näitä teemoja pidettiin vuonna 2018 systemaattisesti esillä keskusliiton kaikessa vaikuttamistyössä, kuten lausunnoissa, kuulemisissa ja kannanotoissa.



Eriarvoistumisen teemat kiinnittyvät vahvasti keskusliiton koordinoimaan Kaikille eväät elämään -hankkeeseen, maahanmuuttajataustaisten lasten asemaan, vammaisten lasten oikeuksien toteutumiseen sekä lastensuojelussa asiakkaina olevien lasten ja nuorten kysymyksiin. Keskusliitto osallistui yhdessä kumppanien kanssa SuomiAreenaan, jossa nuoret pohtivat ratkaisuja kasvavan eriarvoisuuden torjumiseksi.

Vuonna 2018 käynnistettiin lisäksi yhteistyössä Väestöliiton, Ensi- ja turvakotien liiton ja Meidän Perhe -lehden kanssa kannustavan kasvatuksen kampanjan suunnittelu ja tietojen kerääminen. Kampanja näkyy julkisuudessa vuonna 2019.

Kaikille eväät elämään -ohjelma

Vuosi 2018 oli Kaikille eväät elämään -ohjelman ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Ohjelmaan kuuluu 23 eriarvoisuutta vähentävää hanketta ympäri maan. Koordinaatiohanke järjesti tammikuussa kutsuvierasseminaarin, johon osallistui noin 100 henkilöä. Verkostotapaamisia järjestettiin kolme ja niihin osallistui 177 henkilöä. Verkostotapaamisissa kuultiin hankkeiden omia esityksiä ja ulkopuolisia asiantuntijoita (esim. professorit Juho Saari ja Jani Erola).

Kaikille eväät elämään>>

Ohjelmahankkeet tilasivat yhteistyössä Taloustutkimukselta kyselyaineiston, joka käsitteli mm. ennakkoluuloja ja käsityksiä eri ryhmien auttamisen tarpeesta. Tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran vuoden lopussa.

Ohjelmahankkeet tuottivat blogikirjoituksia Lastensuojelun Keskusliiton blogiin eriarvoistumisesta lasten ja perheiden näkökulmasta. Suosituinta blogikirjoitusta luettiin yli 1 900 kertaa.

Koordinaatiohanke tuotti kuusi lyhyttä videota, joissa kerrotaan hankkeiden toiminnasta, ja yhden videon SuomiAreenassa lasten turvallisuuskokemuksista. Hankkeet olivat näkyvästi esillä myös Lapsen Maailma -lehden artikkeleissa, joissa aiheina olivat ns. paperittomien tilanne, nuorten hoivaajien tilanne ja yksin maahan tulleita alaikäisiä nuoria tukeva Kummiperhetoiminta.

Ohjelman hankkeille tarjottiin viestinnän ja arvioinnin koulutusta. Hankkeet osallistuivat myös Lastensuojelun Keskusliiton koulutuspäiville, Ääni18-foorumiin ja Perhetutkimuksen päiville sekä olivat mukana toteuttamassa SuomiAreenan kansalaistorin ohjelmaa. Yhteistyössä Lasten Päivän Säätiön kanssa ohjelma tarjosi lähes tuhannelle mahdollisuuden viettää päivä Linnanmäen huvipuistossa.

Pakolais- ja maahanmuuttajalapset

Keskusliitto on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä ilman huoltajaa turvapaikanhakijana tulleiden lasten oikeuksien toteutumiseksi. Keskusliitto muun muassa kokosi lapsijärjestöjä yhteiseen kannanottoon jatkolupakäytännön muuttamiseksi. Asian tiimoilta tavattiin myös sisäministeri Kai Mykkästä. Maahanmuuttajalasten oikeuksia tuotiin esille puheenvuoroissa Lasten suojelun kesäpäivillä ja Pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä Reykjavikissa.

Toimintavuonna aloitettiin selvitys, jossa tarkastellaan ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten palveluja sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain viitekehyksestä. Selvityksessä tarkastellaan, pystytäänkö lasten tarpeisiin vastaamaan, ja onko lainsäädäntö riittävän selkeää.

Keskusliitto seuraa maahanmuuttajataustaisten lasten elämään liittyviä riskitekijöitä ja tuo esille heidän oikeuksiaan yhteistyössä verkostojensa kanssa. Esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun 25.9. järjestämä pyöreän pöydän keskustelu lasten lähettämisestä vanhempiensa lähtömaahan kasvatussyistä toi esiin tärkeän teeman, joka kaipaa valtiovallan toimia ja yhteistyötä toimijoiden välillä.

Lapsen oikeudet


 Lastensuojelun Keskusliiton strateginen tavoite on, että lapsen oikeudet tunnetaan ja huomioidaan poliittisessa päätöksenteossa. Tavoite näkyy läpileikkaavana lähtökohtana kaikessa keskusliiton vaikuttamistyössä. Keskusliitto on kannanotoissa, lausunnoissa, työryhmissä, tapaamisissa poliittisten päättäjien kanssa sekä eduskunnan valiokuntakuulemisissa tuonut säännönmukaisesti esille, että lapsen oikeudet on huomioitava kaikissa päätöksissä ja toimissa, jotka vaikuttavat lasten ja lapsiperheiden elämään.



Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy julkisen vallan velvoite edistää lapsen oikeuksia. Lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja kansallinen lapsistrategia ovat tässä keskeisiä välineitä, ja keskusliitto on aktiivisesti edistänyt niiden käyttöönottoa. 

Sopimus painottaa myös erityisiä tarpeita omaavien lapsiryhmien oikeuksien toteutumista. Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa edistääkseen esimerkiksi niiden lasten oikeuksia, joilla on jokin elämäänsä vaikuttava vamma tai jotka ovat maahanmuuttajataustaisia.

Lapsistrategia

Lastensuojelun Keskusliitto teki Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa marraskuussa 2017 ehdotuksen kansallisesta lapsistrategiasta, jolla varmistettaisiin lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuettaisiin lapsi- ja perhepolitiikan kehittämistä. Lapsi- ja perhejärjestöt julkaisivat helmikuussa 2018 lapsistrategiasta yhteisen kannanoton. Hallitus päätti kesäkuussa 2018 aloittaa lapsistrategian valmistelun.

Lastensuojelun Keskusliitto järjesti toukokuussa 2018 yhteistyössä MLL:n ja eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa ajankohtaisseminaarin lapsistrategiasta eduskunnan Kansalaisinfossa. Tilaisuudessa kuultiin asiantuntijoita kansallisen lapsistrategian lähtökohdista ja keskusteltiin tavoitteista, joita strategialle tulisi asettaa.

Keskusliiton ja MLL:n edustajat kävivät puhumassa useissa tilaisuuksissa sekä kirjoittivat julkaisuihin perus- ja ihmisoikeusperustaisen lapsistrategian merkityksestä. Keskusliitto on korostanut, että lapsistrategian tulee sisältää sekä pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet että hallituskaudeksi asetettu tavoitteellinen toimeenpanosuunnitelma.

Lapsen oikeudet verkossa

Kysymys lapsen oikeuksista digitaalisessa ympäristössä on ollut mukana keskusliiton vaikuttamistyössä vuodesta 2014, jolloin keskusliitto osallistui YK:n lapsen oikeuksien komitean keskustelupäivään aiheesta. Vuonna 2017 keskusliitto sai yhdessä Pelastakaa Lasten, MLL:n ja Suomen UNICEFin kanssa kaksivuotisen rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä lapsen oikeuksia ja tietosuojaa käsittelevän julkaisun työstämiseen. Verkkojulkaisu Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä ilmestyi 12.2.2019. Julkaisusta tehtiin myös selkokielinen versio.

Hankkeeseen sisältyi koululaisille suunnattu tietosuojatyöpaja marraskuussa 2018 joka toteutettiin Hiidenkiven koulun, Kuntaliiton, Väestörekisterikeskuksen, ICT-yritysten ja palvelumuotoilijoiden kanssa. 

Keskusliitto on ollut mukana pohtimassa muiden järjestötoimijoiden kanssa, miten Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksia Children’s rights in the digital environment voidaan edistää Suomessa.  

Vammaisten lasten oikeudet

Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt yhteistyötä useiden vammaisjärjestöjen kanssa vammaisten lasten oikeuksien edistämiseksi. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet kannanotot Vammaisten lasten tuki taattava varhaiskasvatuksessa sekä Koulukyytien on toteuduttava ja lasten turvallisuus taattava 

Keskusliitto järjesti tammikuussa 2018 keskustelutilaisuuden vammaisten lasten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Tammikuussa 2018 julkaistiin THL:n verkkojulkaisu Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta, jonka kirjoittamiseen osallistui keskusliiton edustaja. Keskusliitto oli mukana Ensitietoverkostossa ja Vammaisten lasten ja nuorten säätiön (VAMLAS) koordinoimassa Mukana (YTRY)-verkostossa sekä piti puheenvuoroja useissa vammaisten lasten oikeuksia käsittelevissä seminaareissa. 

Keskusliitto osallistui STM:n asiakas- ja potilaslain valmistelun lapset-alatyöryhmään, ulkoministeriön kuulemistilaisuuteen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen määräaikaisraportin valmistelusta ja THL:n vammaispalvelujen käsikirjan lakityöryhmän toimintaan. Liitto antoi useita lausuntoja liittyen vammaisten lasten oikeuksiin (mm. asiakas- ja potilaslakiluonnos, vammaislainsäädännön uudistus ja erityishuoltopiirien asema sote-uudistuksessa).

Keskusliitto edisti vammaisten lasten oikeuksia myös lähialueyhteistyössä mm. järjestämällä STM:n ja Venäjän duuman opetus- ja tiedekomitean erityiskoulutusasioiden asiantuntijaneuvoston kanssa pyöreän pöydän keskustelun vammaisten lasten asemasta Suomessa ja Venäjällä. Keskusliitto osallistui Venäjän ja Suomen lapsiasiavaltuutettujen järjestämään konferenssiin vammaisen lasten oikeuksista Pietarissa.

Perus- ja ihmisoikeusjärjestöjen verkosto

Keskusliitto osallistui Ihmisoikeusliiton koordinoimaan perus- ja ihmisoikeusasioita käsittelevään verkostoon.

Verkosto tapasi toimintavuoden aikana ministeriöiden virkamiehiä (STM, SM sekä OM) selvittääkseen, miten ministeriöissä seurataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja huomioidaan Suomen YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR) saamat suositukset. Verkosto lähetti List of issues -taustapaperin YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen (TSS-sopimus) toimeenpanoa valvovalle komitealle. Siinä nostettiin esiin teemoja, joihin järjestöt toivovat kiinnitettävän huomiota, kun Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta seuraavan kerran.

Keskusliitto teki yhteistyötä Lapsioikeusjuristit ry:n kanssa mm. Kirjoittamalla sen julkaisuun lapsivaikutusten arvioinnista terveydenhuollossa sekä pitämällä puheenvuoron sen tilaisuudessa. Keskusliiton edustaja osallistui SOS-lapsikylän järjestämän Lapsioikeusfoorumin toimintaan.

LOS-viestintä

Lastensuojelun Keskusliitto jatkoi vuonna 2018 kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston koordinointia. Verkostossa oli mukana 22 toimijaa valtiolta, lapsi- ja nuorisojärjestöistä sekä seurakunnista. Verkoston toiminnan tukena aloitti vuoden alussa yhdeksästä opettajasta koostuva asiantuntijaryhmä.

Vuonna 2018 viestintäverkosto lanseerasi kouluille suunnatun toiminnallisen Lapsen oikeuksien teemaviikon, jonka teema oli osallisuus, ja toteutti viikolle verkkosivut www.lapsenoikeuksienviikko.fi. Vuosittain toistuvaksi tarkoitetulla teemaviikolla kouluille tarjotaan valmiita opetusmateriaaleja sekä taustatietoa lapsen oikeuksista. Vuonna 2018 pääasiassa alakoululaisille suunnattuun viikkoon osallistui yli 400 koulua ja se tavoitti noin 50 000–150 000 koululaista.

Verkosto teki lapsen oikeuksia tunnetuksi myös EDUCA-messuilla tammikuussa, Varhaiskasvatusmessuilla lokakuussa ja Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä syyskuussa. 

Verkoston yhteisillä verkkosivuilla www.lapsenoikeudet.fi julkaistiin vuoden aikana 20 blogikirjoitusta, ja verkoston jäsenet kirjoittivat useita mielipidekirjoituksia sekä valtakunnallisiin että paikallismedioihin. Verkoston sosiaalisen median kanavien strategiaa uudistettiin, mikä näkyi entistä aktiivisempana keskusteluna.

Lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoisen raportin valmistelu

Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kansalaisyhteiskunnan yhteisen, ns. vaihtoehtoisen raportin valmistelua Lapsen oikeuksien komitealle. Raportin viimeistelyä on jouduttu pitkittämään valtion raportin viivästymisen vuoksi. Valtio toimittaa raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle mahdollisesti vuoden 2019 aikana, minkä jälkeen vaihtoehtoinen raportti viimeistellään ja toimitetaan komitealle.

Lastensuojelun Keskusliiton edustajat osallistuivat syyskuussa 2018 YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiseen keskustelupäivään, jonka aiheena oli lapset ihmisoikeuksien puolustajina ja edistäjinä 

Lapsilähtöinen lapsi- ja perhepolitiikka


Lausuntopyyntöihin vastaaminen on keskeinen ja pitkäjänteinen osa Lastensuojelun keskusliiton vaikuttamistyötä. Lainsäädäntöön ja poliittiseen päätöksentekoon vaikutettiin myös aiempaa enemmän suorilla päättäjätapaamisilla. 


Keskusliiton edustajat tapasivat viittä eduskuntaryhmää: Kristillisdemokraatteja, Vihreitä, Kokoomusta, Vasemmistoliittoa ja Perussuomalaisia. Ministereistä tavattiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta, peruspalveluministeri Annika Saarikkoa sekä sisäministeri Kai Mykkästä sekä kaikkien ministeriryhmien lapsi- ja perhepolitiikasta vastaavia erityisavustajia. Tapaamisissa nostettiin esille varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistarpeita, maahanmuuttajalasten tilannetta, kansallisen lapsistrategian tarvetta ja suuntaviivoja sekä vaalitavoitteitamme. Myös sote-uudistukseen otettiin kantaa.

Suoran vaikuttamistyön tuloksena kevään kehysriihessä korotettiin vanhempainrahan vähimmäistasoa.

Pitkäjänteisen vaikuttamistyön tuloksena hallitus teki kevään 2018 kehysriihessä historiallisen päätöksen: se alkoi valmistella lapsistrategian laatimista seuraavalle hallituskaudelle.

Keskusliitto oli mukana palkansaajakeskusjärjestöjen sekä lapsi- ja perhejärjestöjen yhteisessä #parempiperhevapaa-kampanjassa. Kampanjan seurauksena suurin osa eduskuntapuolueista ilmoitti sitoutuneensa perhevapaauudistuksen toteuttamiseen seuraavalla eduskuntakaudella.

Toukokuussa 2018 keskusliitto järjesti pyöreän pöydän tapaamisen lapsibudjetoinnista.

Lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta  

Jäsenjärjestöjen ja keskusliiton lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön kehittämiseksi vuoden 2018 alussa perustettiin uusi lapsi- ja perhepolitiikan neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin lapsivaikutusten arviointia (24.4.), sosiaaliturvan kokonaisuudistusta (19.9.) sekä päihteidenkäytön trendejä ja päihdepolitiikkaa (27.11.).

Keskusliitto osallistui Lape-ohjelman kehittämistyöhön muun muassa ohjausryhmätyöskentelyn kautta sekä olemalla mukana perhekeskustoiminnan ja erityis- ja vaativan tason palvelujen mallintamisessa.

Vaalivaikuttaminen 

Vaikuttamistyön tueksi laadittiin Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma eduskuntavaalikaudelle 2019–2023.

Lisäksi keskusliitto koordinoi lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistä vaalivaikuttamista Anna ääni lapselle -kampanjassa. Vuonna 2018 Anna ääni lapselle -kampanjassa suunniteltiin maakuntavaalivaikuttamista ja laadittiin yhdessä 25 mukana olevan järjestön kanssa vaaliohjelma. Vaalien lykkääntymisen myötä maakuntavaalivaikuttaminen jäädytettiin, ja syyskaudella 2018 aloitettiin eduskuntavaalivaikuttamisen suunnittelu. Kevätkaudella tavattiin mukana olevat järjestöt kahdesti ja pidettiin lisäksi yhteyttä sähköisesti. Yhdessä mukana olevien järjestöjen kanssa laadittiin kampanjan eduskuntavaaliohjelma.


Lapsi kunnallisessa päätöksenteossa  

Lastensuojelun Keskusliitto osallistui syksyllä 2018 Kuntamarkkinoille tuoden esille erityisesti lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä, lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa sekä perhekeskustoimintaa.   

Eurooppalainen lapsi- ja perhepolitiikka   

Eurooppalaiseen lapsi- ja perhepolitiikkaan keskusliitto vaikuttaa ennen kaikkea Eurochild-verkoston kautta. Keskusliitolla on vahva edustus verkoston hallituksessa,  ja se osallistui aktiivisesti myös National Partnership Network (NPN) toimintaan. Liiton toiminnanjohtaja toimi Eurochildin presidentin sijaisena vuonna 2018.

Eurochildin organisoimana keskusliitto on tuottanut tietoa eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyen. Loppuvuodesta 2018 keskusliitto vaikutti ensimmäistä kertaa ohjausjaksoon suoraan tapaamalla Euroopan komission maatiedon kerääjiä.

Politiikkasuositukset

Keskusliiton julkaisuja konseptoitiin vuonna 2018 uudenlaisiksi sarjoiksi yhteistyössä Kaskas Median kanssa. Tässä yhteydessä luotiin uutena vaikuttamisen työkaluna politiikkasuositusten (policy brief) sarja, jonka ensimmäiset osat julkaistaan vuonna 2019.



Perheet Keskiöön!

Vuoden 2018 alussa käynnistyi Perheet keskiöön! -hanke, jota Lastensuojelun Keskusliitto koordinoi kolmen koordinaattorin (kaksi henkilötyövuotta) voimin. Hankkeessa tuetaan järjestöjen kiinnittymistä perhekeskustoimintaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti verkostoimisen, osaamisen vahvistamisen ja arvioinnin kehittämisen keinoin.  Vuonna 2018 toimittiin tiiviissä yhteistyössä LAPE-toimijoiden kanssa.

Hankkeessa toimii kuusi järjestöagenttia (Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois- Savo ja Lappi), jotka kontaktoivat oman alueensa perhekeskustoimijoita, vahvistavat järjestötoimijoiden verkostoa sekä tuovat esille järjestöjen erityisosaamista.  Maakunnissa toteutettiin erilaisia pilotteja, joiden myötä järjestö-kunta-yhteistyötä vahvistettiin. Lisäksi joidenkin maakuntien agentit olivat tiiviisti mukana vahvistamassa järjestöjen roolia osana perhekeskusrakenteita.

Hankkeen yhteistyöverkosto kokoontui kaksi kertaa. Tapaamisissa suunniteltiin perhekeskuksen tehtäviin kiinnittyviä koulutuskokonaisuuksia vuosille 2019–2020.  Koulutusten teemat ovat: parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen, lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perhekeskuksissa, haastavat elämäntilanteet ja kriisit lapsiperheiden arjessa, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kohtaaminen ja tukeminen sekä yhteisöllinen työ perhekeskuksissa ja niiden kohtaamispaikoissa.

Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitettiin kohtaamispaikan toiminnan vertais- ja itsearviointityökalu, jota pilotoidaan alkuvuonna 2019.

Lasten ja nuorten osallisuus


Keskusliitto on huomioinut nuorten oman toiveen olla vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä nuorille mahdollisuuksia kertoa omista kokemuksistaan suoraan tai välillisesti sekä järjestettyjen työpajojen että muun toiminnan kautta.



Loppuvuodesta keskusliittoon rekrytoitiin osallisuuskoordinaattori, jonka tehtävänä on tulevina vuosina tukea ja koordinoida keskusliiton työtä lasten ja nuorten osallisuuden parissa ja puolesta. Osallisuuskoordinaattori myös kerää ja kokoaa osallisuuskäytäntöjä ja osallisuutta koskevaa tietoa.

Toimintavuoden aikana tehtiin Kuuntele mua! -video, joka kuvasi lasten ajatuksia heidän elinympäristössään esiintyvistä uhkista ja mahdollisuuksista. Video esitettiin Agenda 2030 -tilaisuudessa ja sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa.





Keskusliitto toteutti järjestöyhteistyönä SuomiAreenassa paneelikeskustelun lasten ja nuorten osallisuudesta päätöksentekoon. Lisäksi se järjesti Ääni 2018 -lapsen oikeuksien foorumissa Hämeenlinnassa lapsen oikeuksien viikolla kaksi alaseminaaria, joista toinen keskittyi erityisesti osallisuuteen.

Keskusliitto osallistui myös Eurochildin Childrens Councilin työhön yhdessä suomalaisen nuoren kanssa Brysselissä ja Opatijassa. 

Osallisuuden edistämisen neuvottelukunta

Uusi osallisuuden edistämisen neuvottelukunta aloitti toimintansa vuonna 2018. Neuvottelukunnan toiveesta keskusliitto toteutti kyselyn, jossa lapsilta ja nuorilta kysyttiin heidän kokemuksistaan vaikuttamistyöstä. Neuvottelukuntien yhteisen kokouksen lisäksi järjestettiin kolme omaa kokousta. Neuvottelukuntien kokouksissa on huolehdittu myös siitä, että lasten tai nuorten ääni kuuluu joka kokouksessa.

Osallisuus oli teemana myös lapsen oikeuksien viikossa, jota koordinoi lapsen oikeuksien viestintäverkosto.

Kokemuskirjasto 

Sekä Porvoon kesäpäivien että Turun lastensuojelupäivien yhteydessä järjestettiin lastensuojelun Kokemuskirjasto, jossa osallistujat saivat lainata lastensuojelun kokemusasiantuntijan kertomaan oman tarinansa. Porvoossa ”lainoja” tehtiin kahden päivän aikana yhteensä 71 ja Turussa 120.

Kokemuskirjastoon osallistuneiden nuorten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehdittiin heitä perehdyttämällä ja pitämällä jälkikäteen purkuistunto. Kaikilla nuorilla oli mukana oma työntekijä, joka seurasi, että kaikki menee hyvin. Nuorten kanssa sovittiin myös turvamerkistä.

Nuorten Päivä

Turun lastensuojelupäivien yhteydessä järjestettiin Nuorten Päivä, johon osallistui nuoria, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Päivässä pohdittiin arjen osallisuutta 45 lapsen ja nuoren sekä 12 aikuisen kesken Nuorten Taide- ja toimintatalo Vimmassa. Yhteensä paikalla oli 618,5 vuotta kokemusta lastensuojelusta!





Ilman huoltajaa tulleiden nuorten osallisuus

Keväällä toteutettiin työpaja ilman huoltajaa maahan tulleiden nuorten kanssa. Työpajassa tehtiin käsikirjoitus dokumenttiin, joka kertoi heidän arkipäivästään ja kotoutumisestaan Porvooseen. Dokumentti Kotona Porvoossa – tuettu asuminen ja vertaiset kotoutumisen tukena julkaistiin Lasten suojelun kesäpäivillä. Dokumenttia on jaettu sosiaalisessa mediassa ja sitä on katsottu paljon myös Youtuben kautta.





Nuorten äänen pitää kuulua -raportissa tarkasteltiin lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kyselyn avulla selvitettiin, millaisina lapset ja nuoret näkevät oman vaikuttamistyönsä edellytykset, miksi ja miten he vaikuttamistyötä tekevät ja millaisia onnistumisen kokemuksia tai haasteita he ovat kokeneet. Tavoitteena oli myös löytää eväitä sille, miten lasten ja nuorten vaikuttamistyötä voitaisiin edistää.

Kyselyyn vastasi 72 henkilöä, jotka olivat 11–17-vuotiaita. Lasten ja nuorten mielestä aikuisten tekemät päätökset vastaavat paremmin heidän tarpeisiinsa, kun lapsia on kuultu päätöksentekoprosessissa. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että päätöksentekijät arvostavat heidän työtään. Aikuisten tuki ja ohjaus toiminnassa koettiin merkittäväksi voimavaraksi.




Lastensuojelun tarinat 

Lasten ja nuorten osallisuutta vahvistettiin Lastensuojelun tarinat -kirjaprojektin kautta yhteistyössä kirjailija Elina Hirvosen kanssa. Ensimmäiseen kirjoitustyöpajaan osallistui kymmenen nuorta, joilla oli omakohtaista kokemusta lastensuojelusta.

Kirjoitustyöpajan tarkoitus oli antaa nuorille eväitä omaan kirjoittamiseen ja tuottaa samalla tekstejä lastensuojelua käsittelevään kirjaan, joka julkaistaan vuonna 2019. Siinä kuullaan nuorten omia tarinoita lastensuojelun asiakkaana olemisesta ilman ulkopuolelta tulleita määritelmiä. Kirjoitustyöpajoja jatketaan tulevana vuonna.



Lapsi mukaan töihin -päivä  

Keskusliitto jatkoi yhdessä lapsiasiavaltuutetun kanssa kansallisen Lapsi mukaan töihin -päivän koordinointia ja viestintää. Päivään osallistui 23.11. Yli 1 000 työpaikkaa, ja mukana oli kymmeniätuhansia lapsia. Päivän suosio on kolmessa vuodessa kasvanut huomattavasti ja siitä on tullut vakiintunut teemapäivä.
 

Lastensuojelun vaikuttavuus


Lastensuojelun Keskusliiton strategisena tavoitteena on kehittää lastensuojelualaa entistä vaikuttavammaksi mm. kokoamalla ja tarjoamalla tietoa tehokkaista työmuodoista sekä kouluttamalla alan ammattilaisia koulutuspäivillä ja seminaareissa.   



Lastensuojelun tietopohja

Alkuvuodesta käynnistettiin Mitä kuuluu, lastensuojelu? -julkaisusarja, jonka kolmessa ensimmäisessä osassa tarkasteltiin lastensuojelun toimivuutta etenkin ammattilaisten ja asiantuntijoiden arvioihin perustuen.

Lastensuojelualan tietopohjaa vahvistettiin myös muilla vuoden aikana tuotetuilla julkaisuilla:  

Lastensuojelu.info-sivustosta toteutettiin vironkielinen versio. 

 

LAPE-työskentelyssä keskusliitto osallistui kansallisen ja kahden alueellisen ohjausryhmän toimintaan sekä lastensuojelun kehittämiseen, joka koski mm. lastensuojelun kuormittavuuden vähentämiseen liittyväätyötä, kouluterveyskyselyn sijaishuoltoa koskevaa lisämoduulia ja sijaishuollon laatukriteereiden valmistelutyötä. Keskusliiton edustajat pitivät puheenvuoroja LAPE:n alueellisissa ja valtakunnallisissa koulutustilaisuuksissa.

Vuoden aikana käynnistettiin myös Näkökulmia lapsipolitiikkaan -keskustelusarja, jonka ensimmäisessä tilaisuudessa pohdittiin lastensuojelun uudistuksia ja sitä, onko niillä saatu käännettyä painopistettä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen.

Keskusliiton tiedotustoimikunta järjesti keväällä 2018 toimittajille koulutusta lastensuojelusta, johon sisältyi vierailukäynti Espoon lastensuojeluun. Koulutukset poikivat useita juttuja tiedotusvälineisiin lastensuojelusta.

Keskusliiton edustaja nimettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lastensuojelun käsikirjan lakityöryhmän jäseneksi.

Lapset-SIB  

Lapset-SIB-ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien lastensuojelukustannuksia vaikuttavilla, varhaisilla ja ehkäisevillä interventiolla rahoittamalla palvelut vaikuttavuusinvestoimisella.

Lapset-SIB-koordinaatiohankkeessa on aloitettu työskentely kuuden kunnan kanssa. Jokaiselle mukana olevalle kunnalle valitaan data-analyysin pohjalta oma kohderyhmä, jonka lastensuojelun asiakkuus on ennaltaehkäistävissä interventioiden avulla. Kunnan kohderyhmälle räätälöidään palvelukokonaisuus, joka on suunnitelmallista, tarpeen mukaista ja oikea-aikaista.

Ohjelman aikana arvioidaan ehkäisevän tuen hyvinvointi- ja kustannusvaikuttavuutta. Ohjelman kesto on 5–12 vuotta kunnasta riippuen.

Jälkihuollon kehittäminen  

Lastensuojelun vaikuttavuutta pyrittiin parantamaan myös jälkihuoltoiän nostamista koskevalla kannanotolla ja siihen liittyneellä vaikuttamistyöllä.

Kannanotto tehtiin yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa ja sen levittämiseen osallistuivat myös EHJÄ ry, Barnvårdsföreningen i Finland, Ammatillisten perhekotien liitto, SOS-lapsikylä, Perhehoitoliitto ja Perhekuntoutuskeskus Lauste. Kannanotossa vaadittiin, että jälkihuollon yläikäraja nostetaan 25 ikävuoteen ja että jälkihuoltoresursseista huolehditaan siten, että jokainen nuori saa tarpeensa mukaiset palvelut itsenäistymisvaiheessa riittävän pitkään. Jälkihuoltokannanotto johti nopeasti lakialoitteeseen, joka liitettiin hallituksen esitykseen lastensuojelulain muuttamisesta.

Ennen jälkihuoltokannanottoa perustettiin yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan kuntien jälkihuoltotyöntekijöiden verkosto, joiden jälkihuollon tilanteita kartoittamalla saatiin vahvistusta kannanoton tärkeydelle ja kansallisen ohjauksen vahvistamiselle.

Sijaishuollon valvonta 

Keskusliiton keskeisenä vaikuttamistyön alueena on ollut myös lastensuojelun sijaishuollon valvonnan tehostaminen. Myös sijoitettujen lasten näkemysten selvittämistä tulee parantaa systemaattisesti.

Osana tätä tavoitetta keskusliitto käynnisti hankkeen, jossa yhteistyössä lastenkodin, kokemusasiantuntijanuorten ja lapsioikeusasiantuntijan kanssa on työstetty nuorille suunnattua omavalvontasuunnitelmaa. Hankkeen tuotos julkaistaan kesällä 2019.

Lapsen Maailma


Lapsen Maailma -lehti on oleellinen osa keskusliiton viestintää. Se pitää esillä liiton ja sen jäsenjärjestöjen perusviestejä ja hankkeita. Lehti on liiton tärkein kosketuspinta suureen yleisöön. 



Sami Parkkisen lapsimuotokuva (kuva alla) sai Aikakauslehtikilpailu Editissä kunniamaininnan Vuoden 2017 aikakauslehtikuvien henkilökuvasarjassa.

Lehti julkaisi 6-osaisen Kirjanmerkki-podcastin, jonka tekivät mediakasvattaja Maija Puska ja äänisuunnittelija Jaakko Autio. Se on ensimmäinen suomalainen podcast, jossa asiantuntijoina ovat äänessä lapset ja nuoret!





Podcast julkistettiin Kirjamessuilla, joihin lehti osallistui omalla osastollaan näyttävästi: jaettiin 5 000 lehteä, ständillä 9 ohjelmanumeroa, n. 200 kävijää täytti Lapsen oikeuksien sopimukseen liittyvän kyselyn.

Ei sovi suunpesuun -saippua kirvoitti koskettavia keskusteluja kuritusväkivallasta.

Kansainvälinen työ


Vuoden 2018 aikana keskusliiton asiantuntijat osallistuvat lukuisiin kansainvälisen yhteistyöverkostoihin. Kansainvälisillä foorumeilla mm. edistettiin lasten oikeuksien toteutumista EU-politiikassa, vaikutettiin ilman huoltajaa tulleiden lapsien asemaan ja vahvistettiin osaamista kansainvälisistä sijaishuollon käytännöistä. 



Eurochild

Eurochild on vuonna 2004 perustettu lapsen oikeuksia edistävä verkosto, joka pyrkii vahvistamaan lasten asioiden esillä olemista eurooppalaisessa politiikassa. Se saa päärahoituksensa EU:lta. 

  • Keskusliitto oli aktiivinen Eurochildin toiminnassa. Keväällä sen hallitukseen valittiin jäseneksi liiton edustaja ja keskusliiton toiminnanjohtaja otti hoidettavakseen Eurochildin presidentin tehtävän määräaikaisena. Keskusliitto on lisäksi toiminut National Partner Network -verkostossa.
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin vuosittaiseen eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) raportointiin.   
  • Keskusliitto osallistui Eurochildin Children´s Councilin kahteen tapaamiseen (Opatija ja Brysseli) ja tuki Suomen edustajaa ECC:iin liittyvässä työssä.   

OMEP – varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö 

OMEP on vuonna 1948 perustettu vahvasti vapaaehtoisvoimin toimiva varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö, jolla on konsultatiivinen asema YK:ssa ja UNESCO:ssa. Se toimii lähes 70 maassa edistäen lasten hyvinvointia ja oikeutta sekä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen että koulutukseen.

  • Suomen OMEP-toimikunta kokoontui kolme kertaa.
  • Keskusliitto osallistui OMEPin maailmankokoukseen sekä konferenssiin kesällä Prahassa. Konferenssin teema oli Conditions of Early Childhood Education Today: A Foundation for a Sustainable Future.  OMEP organisoi konferenssiin Sustainable Future – Development, Pedagogy and Evaluation in the Finnish ECEC Context -yhteisesityksen Suomesta.   

FICE- maailmanlaajuinen sijaishuollon toimijoiden verkosto  

FICE on vuonna 1948 perustettu kansainvälinen sijaishuollon toimijoiden järjestö, jonka keskeisenä tavoitteena on tukea laadukkaan sijaishuollon toteuttamista.

Järjestö juhlisti huhtikuussa 70-vuotistaivaltaan Sveitsin Trogenissa Pestalozzi-kylässä, jossa järjestö aikoinaan perustettiin. Juhlatilaisuuden teema oli Shaping high quality child and youth care.

Lähialueyhteistyö

Keskusliitto on tehnyt lähialueyhteistyötä vuodesta 1989. Suurin osa projekteista tehdään Venäjän kanssa, ja yhteistyön painopisteitä ovat lapsen oikeuksien edistäminen, tiedonvaihto ja osaamisen vahvistaminen.

Keskusliitto on yhdessä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa tuonut esille lapsen oikeuksien sopimusta lukuisissa tilaisuuksissa ja puheenvuoroissa Venäjällä.

Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiön avustuksella keskusliitto on Karjalan Vozrojdenje-säätiön kanssa tuonut esille perhetyökonseptia, lapsivaikutusten arviointia ja lapsibudjetointia sekä kouluterveyskyselyä Petroskoin alueella.

Pohjoismainen yhteistyö 

Koko keskusliiton toiminnan ajan kansainvälistä yhteistyötä on tehty myös pohjoismaisella tasolla. Tärkeimmäksi rakenteeksi on muodostunut verkosto, joka järjestää joka kolmas vuosi pidettävät pohjoismaiset lastensuojelupäivät (Nordiska barnavårdskongressen, NBK).  Islannissa 5.–7.9. järjestetyillä päivillä keskusliiton asiantuntijoilla oli kolme puheenvuoroa.

Muu pohjoismainen yhteistyö

Keskusliitto osallistui keväällä Örebrossa Ruotissa Allmänna Barnhusetin vuosittaiseen Barnrättsdagarna-tapahtumaan, jossa käsiteltiin lapsen oikeuksia eri näkökulmista. Tämän vuoden teema oli yhdenvertaisuus ja oikeus hyvään kasvuun.Tämän vuoden teema oli yhdenvertaisuus ja oikeus hyvään kasvuun.

Keskusliitto osallistui marraskuussa perhehoidon toimijoista koostuvan pohjoismaisen verkoston tapaamiseen Tanskan Odensessa. Kokouksen järjesti Tanskan Socialstyrelsen ja keskeisiä aiheita olivat mm. perhehoitoa koskeva ajankohtainen tutkimus ja perhehoidon valvonta.

Separated Children in Europe SCEP – ilman huoltajaa tulleiden asioissa toimivien järjestöverkosto Euroopassa

  • SCEP-verkosto puolustaa ilman huoltajaa Euroopassa liikkuvien lasten oikeuksia ja parantaa heidän kohteluaan tukemalla vaikuttamistyötä EU:n ja kansallisella tasolla. Se kerää tietoa yhteistyökumppaneiltaan eri maista ja tekee vaikuttamistyötä mm. EU:n turvapaikkaviraston EASOn järjestämissä kuulemistilaisuuksissa.   

Euroopan neuvoston lapsiohjelma ja -strategia 

Euroopan neuvoston Building a Europe for and with Children -lapsiohjelma ja lapsen oikeuksien strategia pohjautuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Ne pyrkivät sisällyttämään lasten oikeudet läpileikkaavasti Euroopan neuvoston eri sektoreiden työhön sekä tukemaan jäsenvaltioita lasten oikeuksien toteuttamisessa. 

  • Keskusliitto teki yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja lapsijärjestöjen kanssa lisätäkseen tietoisuutta Euroopan neuvoston lapsistrategiasta ja lapsen oikeuksiin liittyvistä suosituksista.   

Loppuvuodesta käynnistettiin Oikeusministeriön kanssa Euroopan neuvoston Child Participation Assesment Tool:n implementointityö Suomessa. Varsinainen työskentely käynnistyy vuonna 2019. Keskusliiton tehtävänä on lasten fokusryhmähaastattelujen toteuttaminen.

Lastekaitse Liitt   

Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä virolaisen sisarjärjestönsä Lastekaitse Liitin kanssa. Loppuvuodesta toteutettiin Tallinnassa Lastekaitseliitin juhlaseminaari kannustavasta kasvatuksesta. Keskusliitto osallistui seminaarin järjestelyihin ja puheenvuoroihin.

Euroopan Unionin perusoikeusvirasto Fundamental Rights Agency (FRA)

  • Euroopan Unionin Perusoikeusvirasto FRA alkoi vuonna 2015 komission pyynnöstä raportoida, miten maahanmuuttajien perusoikeudet toteutuvat niissä 14 maassa, joihin suuntautui eniten muuttoliikettä Euroopassa. Raportointia jatkettiin 2018  kuukausittaisen katsauksen sijaan joka toinen kuukausi. Suomessa tiedonkeruusta vastaa Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti, ja keskusliitto on yksi säännöllisesti haastateltavista tahoista.

IFCO – maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto 

IFCO on maailmanlaajuinen perhehoidon verkosto, jossa on mukana suomalaisia perhehoidon toimijoita.    

International Forum for Child Welfare (IFCW)

Suomessa vuonna 1989 perustettu verkosto on edistänyt lapsen oikeuksien toteutumista ja yhdistänyt kuuden maanosan lapsi- ja perhejärjestöjä. Vuonna 2018 verkoston toiminta päätettiin lakkauttaa toimintaedellytysten ja resurssien puutteessa.